Perussuomalaiset hakevat historiallista kannatushyppyä – kokoomuksen porskutuksen takana taitava kampanjointi

Vaalien siirron ja tavallista pidemmän eli kahden viikon ennakkoäänestyksen vaikutus vaalien lopputulokseen on vielä mysteeri.

Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sanoo, että hänen huomionsa kiinnittyi Ylen torstaina julkaisemassa gallupissa ensimmäisenä SDP:n entisestään jatkuneeseen laskuun ja keskustan kannatuksen hienoiseen nousuun.

–  Olen miettinyt, kuinka paljon (pääministeri Sanna) Marinin ympärillä pyörinyt negatiivinen julkisuus aamupalakohun tai ateriaedun myötä on vaikuttanut siihen, Jokisipilä sanoo.

"Keskustan lukema on edelleen todella alhainen"

Keskustan kannatus oli Ylen tuoreimmassa kannatusmittauksessa 13 prosenttia. Nousua edelliseen Ylen teettämään kannatusmittaukseen oli 1,3 prosenttiyksikköä.

–  Keskustan lukema on edelleen todella alhainen. Jos se olisi ollut 11–12 prosenttia loppuun saakka, se olisi ollut todella dramaattinen muutos. Puolue on ollut viimeksi noin alhaisissa lukemissa joskus 70 vuotta sitten 1950-luvulla, Jokisipilä sanoo.

Hän sanoo odotelleensa keskustan loppukiriä, sillä keskusta on onnistunut ehdokkaiden hankinnassa yllättävän hyvin.

Jokisipilä sanoo, että jos keskusta jäisi noin 12 prosentin kannatukseen sen saamalla ehdokasmäärällä, puolue irtaantuisi tietynlaisesta matemaattisesta kaavasta, joka on havaittavissa kuntavaaleissa. Kuntavaaleissa on aiemmin ollut nähtävissä vahva korrelaatio ehdokkaiden kokonaismäärän ja lopullisen vaalituloksen välillä.

"Todella huonoa tulosta on helppo nostaa merkittävästi"

Jokisipilä sanoo, että perussuomalaiset on siirtymässä isojen puolueiden kategoriaan myös kuntapolitiikassa. Perussuomalaiset on tänä vuonna onnistunut saamaan paljon ehdokkaita.

–  Vuosien saatossa on puhuttu, että kuntavaaleissa avoimeen perussuomalaisuuteen liittyy stigmaa, ja perussuomalaisia on ollut vaikeampi saada listoille.

Jokisipilä sanoo, että perussuomalaiset on ottamassa kuntavaalien historian yhtä suurimmista kannatushyppäyksistä verrattuna vuoden 2017 tulokseen.

Taustalla vaikuttaa Sami Borgin mukaan se, että vuoden 2017 kuntavaaleissa tilanne oli perussuomalaisille huono: perussuomalaisten silloinen puheenjohtaja Timo Soini oli ilmoittanut jättävänsä puheenjohtajuuden eikä Jussi Halla-ahoa ollut vielä valittu. Lisäksi puolue oli hallituksessa, ja se joutui tinkimään omista tavoitteistaan. Nyt perussuomalaisten kannatusta nostattaa myös asema oppositiossa.

"Kokoomus osaa homman turuilla ja toreilla"

Kokoomus on isoista puolueista Jokisipilän mukaan ammattitaitoisin kampanjoija, ja puolueella on rutiinia sekä osaamista nimenomaan vaalien loppukirivaiheeseen.

– Kokoomus on perinteisesti osannut homman turuilla, toreilla, vaalikentillä ja teltoilla todella hyvin. Puolue on ollut sellainen, että se on eri vaaleissa onnistunut viimeisten kuukausien aikana nostamaan kannatusta 1–2 prosenttiyksikköä.

Eduskuntavaaleissa 2019 kokoomus ei onnistunut loppukirissään. Jokisipilän mukaan silloin syynä oli muun muassa hoitajamitoituskeskustelu sekä ihminen ei ole desimaali -keskustelut. Nyt näyttää, että tällaiset virheet on vältetty.

Tänä vuonna vaaleja siirrettiin ja ennakkoäänestysaika oli tavanomaista pidempi.

–  Äänestysprosenttia pidän näiden vaalien suurimpana kysymysmerkkinä tällä hetkellä, Borg sanoo.

Lue myös: Mistä korona-ajan kuntavaalit tullaan muistamaan? Pöllöraati skeptinen äänestysprosentin suhteen, uhkana yllättävä tekijä

Lue myös: Päälle sylkemistä, väkivallalla uhkailua ja vandalisointia: Ehdokkaat joutuneet iljettäviin tilanteisiin – "Olisin ansainnut paikalle poliisin turvaamaan"