Hallituksen kokoonpanosta riippuen oppositiopolitiikasta voi tulla hyvin kärjekästä, ennakoi tutkija.
Sunnuntaina käytyjen eduskuntavaalien suurin yllätys näyttää olleen se, että myös pääministeripuolue SDP onnistui kasvattamaan paikkamääräänsä eduskunnassa ja nousi siten vaalivoittajien joukkoon kolmanneksi suosituimmaksi puolueeksi kokoomuksen ja perussuomalaisten jälkeen.
Suoritus on historiallinen, sillä viimeksi suomalainen pääministeripuolue onnistui kasvattamaan kannatustaan edellisvaaleista 20 vuotta sitten. Silloinkin kyseessä olivat sosiaalidemokraatit Paavo Lipposen johdolla.
Kun äänistä oli sunnuntaina laskettu alle puolet, SDP oli vielä lähes tasoissa kokoomuksen kanssa. Asiaa STT:lle tuolloin kommentoinut Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass piti tilannetta varsin poikkeuksellisena.
– Se, että SDP pääministeripuolueena pystyy olemaan käytännössä katsoen tasoissa suurimman oppositiopuolueen kanssa, on melkoinen operaatio, Wass luonnehti alkuillasta.
Loppuillasta SDP:n sijoitus laski kolmanneksi, mutta puolue sai silti kolme lisäpaikkaa eduskuntaan.
Taktinen äänestäminen nakersi keskisuurien puolueiden kannatusta
Yliopistotutkija Jenni Karimäki Helsingin yliopistosta arvioi sunnuntaina STT:lle, että SDP:n menestystä selittää osin puheenjohtaja Sanna Marinin henkilökohtainen suosio, mutta myös poikkeuksellinen vaalikausi koronapandemioineen ja Ukrainan sotineen, joiden vuoksi hallituksen suosio oli hänestä poikkeuksellisen korkea.
Karimäen mukaan illan eduskuntavaalituloksessa saattaa olla viitteitä vaalien alla puhutusta taktisesta äänestämisestä. Hallituspohjan muodostamiseen vaikuttavaa, niin sanottua taktista äänestämistä on pitänyt esillä varsinkin SDP vaalien alla.
Wass sanoi, että SDP:n sanoma oli ennen vaaleja se, että mikäli perusporvarivaihtoehto halutaan torpata, ainoa tapa on äänestää demareita. Tämä sanoma näytetään nyt Wassin mukaan aika hyvin sisäistetyn.
– Tämä keskittämislogiikka on ollut keskisuurille puolueille aika katkeraa kalkkia.
5:05
Lue myös: Tutkija: Vihreiden ja keskustan tappiot tekevät hallitusneuvotteluista vaikeat: "Hallitukseen houkutteleminen voi olla aika vaikeaa"
Keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto kärsivät vaaleissa selvät tappiot.
– Keväthalla näyttää aika pahasti iskeneen vihreisiin. Vasemmistoliittokin on saanut äänten keskittämisestä takkiin, mutta ei niin pahasti kuin vihreät, Wass sanoi alkuillasta ja lisäsi, että vihreiden on vaikea lähteä näistä asetelmista hallitusneuvotteluihin.
"Oppositiopolitiikka tulee olemaan hyvin kärjekästä"
Muun muassa vasemmistoliiton Li Andersson arvioi Ylelle sunnuntai-iltana, että taktinen äänestäminen selitti – ainakin osin – puolueen kannatuksen laskua. Karimäen mukaan tukea tälle antaa se, että vasemmistoliiton ja vihreiden kannatukset jäivät alle viimeaikaisten gallupien ja tason, jota on pidetty puolueiden vakiintuneena kannatuksena.
– He (puheenjohtajat) katsovat, että näiden puolueiden tuloksista osittain maksettiin osin juuri tämän taktisen äänestämisen takia, sanoi Karimäki.
Lue myös: Kokoomus nousi voittoon, SDP taipui kolmanneksi – Näin vaalitrilleri eteni
Vaalitulos voi myös hänen mukaansa näkyä tulevan vaalikauden politiikassa SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton välillä varsinkin, jos osa puolueista menee hallitukseen ja osa jää oppositioon.
– Varmasti se oppositiopolitiikka tulee olemaan hyvin kärjekästä. Sieltä, mistä ääniä on todennäköisesti menetetty, niin sieltä niitä yritetään hankkia takaisin.
2:13
Kokoomus sateentekijän paikalla
Hallitustunnustelujen ja -neuvottelujen näkökulmasta kokoomus on pelannut asemansa aika hyvin. Wass arvioi, että heillä on periaatteessa kaikki mahdollisuudet auki. Kokoomus ei ole rankannut ketään pois.
– Kokoomus on tässä se, joka on sateentekijän paikalla. Jos he lähtevät muodostamaan hallitusta, he voivat mennä eri suuntiin ja kilpailuttaa perussuomalaisia ja demareita, Wass sanoi ääntenlaskennan ollessa vielä varsin alkuvaiheessa.
Sen sijaan perussuomalaisilla ja SDP:llä vaihtoehtoja olisi vähemmän.
– Perussuomalaisten ainut tie hallitukseen on löytää kokoomuksen kanssa jonkinnäköinen yhteinen linja. Ja demareilla ei ole oikeastaan muuta suuntaa kuin kokoomus, tutkija totesi.
Lue myös: Yli 60 uutta kansanedustajaa: He kaikki ponnistavat eduskuntaan
0:58