Erikoistutkija: Kuntavaalien viiden kärki odotusten mukainen – järjestyksessä kuitenkin yllätyksiä

Tutkijan mukaan keskustelukysymykset olivat sellaisia, joissa vihreät eivät päässeet asemoitumaan ilmeiseksi osapuoleksi.

Lue myös: Vaalisohvan konkarit antoivat Orpolle valtakunnan ykköspopulistin tittelin: "Ajatukset ovat vaihtuneet"

Perussuomalaisten kannatus nousi, mutta jäi odotuksista

Jos katsotaan kannatusosuuksia, ovat kokoomus ja perussuomalaiset Karimäen mukaan selkeästi vaalien voittajia. Vastaavasti kannatusosuuksien näkökulmasta häviäjiä ovat puolestaan SDP, keskusta ja vihreät.

– Vasemmistoliittokin joutui ottamaan hieman taka-askelta. Mutta tämä (kannatusosuus) on tietysti vain yksi näkökulma. Toinen on ajankohtaisen kontekstin -näkökulma, jossa voittajan ja häviäjän tematiikka hieman muuttuu, ja varsinkin keskustan ja perussuomalaisten osalta se heittää hieman päälaellaan tulkinnan.

Tällä Karimäki tarkoittaa sitä, että vaikka keskusta oli kannatusosuuksien näkökulmasta isoin häviäjä, niin tulos voidaan silti nähdä vähintään torjuntavoittona.

Perussuomalaisten kannatusosuus nousi puolestaan selvästi eniten, mutta tulos jäi kuitenkin siitä, mitä odotettiin ja mitä kannatusmittaukset antoivat odottaa.

– Se tuo tietyllä tavalla pienen pettymyksen, että se tulos ei ollutkaan niin hyvä kuin mitä se parhaimmillaan olisi voinut olla.

Karimäki painottaakin, että jos katsotaan vain numeroita, on helppo arvioida, ketkä ovat vaalien voittajia ja häviäjiä.

Jos katsotaan, mistä asetelmista vaaleihin lähdettiin, niin silloin tilanne ei ole enää yksiselitteistä.

Sitä tutkija ei pidä yllättävänä, että pääministeripuolue SDP:n kannatus laski. Kuntavaalit järjestetään aina kesken eduskuntakauden, mikä ei hänen mukaansa suosi valtaapitävää puoluetta.

Äänestysprosentti heikoin sitten toisen maailmansodan

Matalan äänestysprosentin Karimäki arvioi johtuvan muun muassa koronaviruspandemiasta sekä vaalien poikkeuksellisesta ajankohdasta.

– Ennakkoäänestys oli aikaisempaa vilkkaampaa, mihin varmasti vaikutti se, että ennakkoäänestysaika oli pidempi. Varmaan osittain tähän vaikutti myös korona. Ihmiset kävivät ennakkoon äänestämässä, kun ajattelivat, että on väljempää.

Varsinaisen vaalipäivän äänestysinto oli kuitenkin heikkoa. Kokonaisäänestysprosentti jäi 55,1 prosenttiin, ja oli täten Tilastokeskuksen mukaan heikoin sitten toisen maailmansodan.

– Oma käsitykseni on, että koronan aikaan järjestetyissä vaaleissa monissa maissa äänestysprosentit ovat olleen totuttuja alhaisempia, Karimäki sanoo lisäten, että useissa maissa koronatilanne on toki ollut huonompi kuin Suomessa.

Vaalien siirtämisestä johtuneen poikkeuksellisen ajankohdan Karimäki arvioi vaikuttaneen muun muassa siten, että osa äänestäjistä saattoi jo kyllästyä keskusteluun vaaleista.

– Myöskään ajankohtaan ei ole totuttu, siihen että kesällä hyvien säiden vallitessa ollaan äänestämässä.

Kuntavaalit on myös pitkään ollut Karimäen mukaan vaalien murheenkryyni siinä mielessä, että eduskunta- ja presidentinvaaleissa saavutetaan merkittävästi parempi äänestysaktiivisuus.

Huolena on pitkään ollut se, miten kansa saataisiin äänestämään kuntavaaleissa.

Lue myös: Vaaliraati arvioi sunnuntai-illan suurimmat yllätykset – yksi puheenjohtaja epäonnistui selkeästi: "Se on todella huono suoritus"