Perun päätökset jäivät valtioiden hyvän tahdon varaan

Perussa piti päättää, millaisia tavoitteet ovat sisällöltään. Päästövähennyslupauksista haluttiin keskenään vertailukelpoisia. Perun kompromissin mukaan maat saavat itse määritellä, millaisia ilmastolupauksia antavat. Se kuitenkin sovittiin, että lupausten pitää olla jo annettuja lupauksia kunnianhimoisempia. Ne saavat myös sisältää sopeutumistoimia ja rahoituslupauksia kehitysmaille.

- Panosten määrittelystä ja arvioinnista tehdyt päätökset ovat löyhempiä kuin tavoittelimme. Lista tiedoista, joita maiden on etukäteen annettava, on hyvin yleisluontoinen. Se on kuitenkin parannus tilanteeseen, jossa annettavista tiedoista ei ole ohjeistettu mitään, kommentoi Suomen pääneuvottelija Harri Laurikka.

Neuvottelutekstissä ei määritellä, miten päästövähennyslupauksia kiristetään, jos ne osoittautuvat riittämättömiksi pysäyttämään ilmaston lämpeneminen kahteen asteeseen.

- Kansallisten panosten osalta tuloksena on villin lännen meininki. Saastuttajille jäi vapaus päättää, minkälaiset tavoitteet ne haluavat itse itselleen asettaa. Tämä on härski diili köyhien ja haavoittuvien maiden kannalta, joiden rooliksi jää niellä ilmastonmuutoksen pahenevat seuraukset ja kohtuuttomat kustannukset, kritisoi Greenpeacen ilmastovastaava Kaisa Kosonen.

Paljon jäi kesken

Kokouksessa hyväksyttiin myös tekstiluonnos Pariisin ilmastokokoukseen. Se on määrä saada valmiiksi toukokuuhun mennessä. Ympäristöjärjestöt ovat tyytyväisiä siihen, että luonnoksessa on mukana - monien erilaisten vaihtoehtojen joukossa - tavoite fossiilisista polttoaineista luopumiseksi vuoteen 2050 mennessä.
- Ensimmäistä kertaa nyt puhutaan siitä, ettei päästöjen hillintä riitä vaan pitää saada hiilidioksidipäästöt nollaan aika lyhyessä ajassa. Nyt jo lähes 50 maata tukee tätä tavoitetta, iloitsee Kaisa Kosonen.

Neuvottelut ilmastorahoituksesta jäivät Perussa kesken. Aiemmin on jo sovittu, että teollisuusmaat tukevat kehitysmaiden ilmastotoimia 100 miljardilla dollarilla vuodessa vuodesta 2020 alkaen. Perussa ei kuitenkaan saatu aikaan kehitysmaiden vaatimaa suunnitelmaa siitä, miten teollisuusmaat toteuttavat lupauksensa.

Ilman selkeää vastausta jäi myös kysymys siitä, miten päästöjä vähennetään ennen vuotta 2020. Uusi ilmastosopimus tulee nimittäin voimaan vasta vuonna 2020, jos se saadaan aikaan Pariisissa ensi vuonna. Päästöjä pitäisi vähentää jo ennen sitä, jotta tavoite ilmaston lämpenemisen pysäyttämisestä kahteen asteeseen voitaisiin saavuttaa.