Jatkossa persoonallisuushäiriön diagnoosi perustuu persoonallisuushäiriön vakavuuteen ja häiriöitä ei enää luokitella.
Persoonallisuushäiriöiden diagnostiikka tulee muuttumaan Suomessa.
Jatkossa persoonallisuushäiriöitä ei luokitella, eli esimerkiksi epäluuloista tai epävakaata persoonallisuushäiriötä ei ole diagnooseina olemassa.
Kyseessä on ehdottomasti hyvä muutos, sanoo Helsingin yliopiston psykologian professori Markus Jokela. Hän kuvailee niin sanotun ryhmäluokittelun olleen jo pitkään huonosti toimiva.
Lue myös: Tutkija: Musteläiskätesti on "ammattikuntamme suuri häpeäpilkku"
Jatkossa persoonallisuushäiriön diagnoosi perustuu persoonallisuushäiriön vakavuuteen.
– Eli kuinka paljon ongelmia ilmenee esimerkiksi ihmissuhteissa ja oman identiteetin kohdalla, Jokela kuvaili Tiedekulma-tapahtumassa.
Persoonallisuushäiriö voidaan määritellä myös persoonallisuuspiirteiden mukaisesti, kuten epäsosiaalisuuden ja estottomuuden kautta.
Muutoksen taustalla on maailmanlaajuinen ICD-11-diagnoosiluokitus. Se on tarkoitus ottaa käyttöön Suomessa lähivuosina, luultavasti vuonna 2028.
Aiheesta keskusteltiin Tiedekulma-tapahtumassa. Juttu jatkuu videon alla.
7:09
Persoonallisuushäiriö ei välttämättä kehity nuoruudesta lähtien
Arvioiden mukaan noin 5–15 prosenttia väestöstä kärsii jostakin persoonallisuushäiriöstä.
Tyypillisesti persoonallisuushäiriössä henkilöllä on vaikeuksia oman itsensä tai ihmissuhteiden kanssa. Henkilön persoona on joustamaton sekä hänellä on paikalleen jämähtäneitä, äärimmäisiä ja ehdottomia toimintatapoja, Jokela kuvailee.
– Henkilö ei pysty sopeuttamaan käyttäytymistään tilanteen, muiden ihmisten ja olosuhteiden vaatimalla tavalla.
Henkilöllä on siis poikkeuksellisesti korostuneita persoonallisuuden piirteitä, jotka tuottavat selkeää haittaa hänelle itselleen tai muille.
Yleensä persoonallisuushäiriöt kehittyvät nuoruudesta lähtien, mutta tämä ei ole jatkossa edellytys persoonallisuushäiriön diagnoosille.
Pitkäaikainen persoonallisuushäiriö voi ilmetä vasta aikuisiässä. Tällöin taustalla voi olla esimerkiksi vaikeita elämänkokemuksia tai erilaisia biologisia syitä, kuten aivovamma.
Persoonallisuushäiriössä poikkeuksellisesti korostuneet persoonallisuuden piirteet tuottavat selkeää haittaa henkilölle itselleen tai muille.
Diagnosointia voitu välttää
Persoonallisuushäiriöt ovat olleet pitkään väärin ymmärretty mielenterveyden häiriön luokka jo pitkään, Jokela katsoo.
Hänen mukaansa se on yhdistetty usein "toivottoman tapauksen leimaksi”, minkä takia persoonallisuushäiriöiden diagnosointia on usein vältetty.
– Lyödään leima, että tällä ei mikään toimi, hän kuvailee.
Hän kuvailee persoonallisuushäiriöihin liittyvän edelleen häpeällistä mielikuvaa. Monista muista mielenterveydenhäiriöistä puhutaan jo julkisuudessa avoimemmin.
– Persoonallisuushäiriöt ovat mielenterveydenhäiriöistä edelleen kaikista stigmatisoiduimmat.
Koko Tiedekulmassa järjestetty persoonallisuuskeskustelu on katsottavissa MTV Katsomossa. Tapahtuma on järjestetty yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa.