Isyysvapaan käyttöön vaikuttivat erityisesti äitien sosioekonominen asema ja kotihoidon tuen käyttö. Tutkimuksen mukaan myös korkeasti koulutetut isät käyttivät isyysvapaita matalasti koulutettuja useammin.
Isät hoitavat pieniä lapsia yhä itsenäisemmin, ja isän perhevapaa lyhentää äidin kotihoidon tuen käyttöä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Kelan yhteinen tutkimus.
Isyysvapaan käyttöön taas vaikuttivat erityisesti äitien sosioekonominen asema ja kotihoidon tuen käyttö. Mitä korkeammin koulutettu ja suurituloisempi äiti oli, sitä herkemmin isät käyttivät isyysvapaita.
THL:n ja Kelan tutkimus perustuu 1–2-vuotiaan lapsen vanhemmille keväällä 2022 suunnattuun Perhevapaakysely 2022 -väestökyselyyn. Kyselyyn vastasi 1 824 äitiä ja 1 524 isää sekä erillisessä otoksessa 609 yhden vanhemman taloudessa asuvaa äitiä.
Tutkimus käsittelee aikaa ennen vuoden 2022 perhevapaauudistusta. Tutkimukseen vastanneet vanhemmat eivät siis olleet pitäneet nykymuotoisia perhevapaita, vaan edellisen järjestelmän mukaisia vapaita.
Isien koulutus vaikuttaa
Tutkimuksen mukaan myös korkeasti koulutetut isät käyttivät isyysvapaita matalasti koulutettuja isiä useammin.
Lisäksi äitien ja isien perhevapaiden käyttö kietoutui vahvasti toisiinsa. Äidit käyttävät lyhyempiä kotihoidon tuen jaksoja, mikäli isä on myös käyttänyt perhevapaita.
Isät perustelivat tutkimuksessa isyysvapaiden käyttöä yhteisellä vanhemmuudella sekä sillä, että lapsen kanssa oleminen tuntui oikealta ja itsestään selvältä.
Yleisimmin isät kertoivat jättäneensä vapaan käyttämättä silloin, kun äiti hoiti lasta kotona, usein kotihoidon tuella. Vajaat kymmenen vuotta aiemmin isät kertoivat merkittävimmäksi syyksi taloudelliset tekijät.
Sosioekonomiset erot eivät tutkimuksen mukaan näkyneet kovin merkittävästi siinä, käyttikö äiti kotihoidon tukea ylipäänsä.
Sen sijaan kotihoidon tuen kestossa erot näkyivät vahvasti. Yli vuoden pituista kotihoidon tukijaksoa suunnitteli noin viidennes ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista äideistä. Ilman korkeakoulututkintoa olevista äideistä puolestaan jopa 40 prosenttia suunnitteli samaa.
Ennen lapsen syntymää alle 1 500 euroa kuukaudessa nettona saaneista äideistä noin puolet suunnitteli käyttävänsä kotihoidon tukea yli vuoden, mutta yli 3 000 euron kuukausituloja saavista vain alle viidennes.
Etätyöisät kotona pidempään
Tutkimuksessa selvisi myös, että työn kuormitus pidensi kotihoidon tuen käyttöä. Lähes kolmannes vanhemmista kertoi, että työn kuormitus oli kasvanut yli oman sietokyvyn.
Ne äidit, jotka kokivat työnsä liian kuormittavaksi, jäivät kotihoidon tuelle yleisemmin ja pidempään kuin muut äidit. Jos äideillä taas oli ollut erilaisia työaikajoustoja käytettävissään, he käyttivät kotihoidon tukea harvemmin ja lyhyempiä kausia.
Isät kokevat tutkimuksen mukaan aiempaa harvemmin työhön liittyvät tekijät esteeksi jäädä perhevapaille.
Isät kokivat esihenkilöiden suhtautuvan heidän perhevapaisiinsa pääosin myönteisesti. Kolmasosa isistä kertoi, että esihenkilö oli kannustanut käyttämään perhevapaita.
Vain alle viisi prosenttia vastaajista oli saanut kuulla esihenkilöltään kielteisiä kommentteja.
Työelämän yleinen kehitys joustavammaksi voi tutkimuksen mukaan myös helpottaa isien perhevapaiden käyttöä.
– Näemme kyselyn tuloksista, että ne isät, jotka olivat tehneet paljon etätöitä, olivat tai suunnittelivat olevansa kotona lapsen kanssa pidempään kuin muut isät, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Johanna Närvi Kelan tiedotteessa.
Kielteisiä seurauksia vain vähän
Lisäksi äidit kokevat yhä harvemmin kielteisiä seurauksia perhevapaistaan työpaikoilla.
Kuusi prosenttia äideistä raportoi, että heidän määräaikaista työsuhdettaan ei ollut jatkettu perhevapaan seurauksena. Neljä prosenttia äideistä kertoi, että heidän asemaansa oli perhevapaan vuoksi heikennetty. Alle yhdellä prosentilla työsuhde oli samasta syystä irtisanottu.
Miehillä kielteiset seuraukset perhevapaiden pitämisestä olivat vielä harvinaisempia kuin naisilla.