Perheitä auttava järjestö: Jo nyt perusasioista huutava pula

Hyväntekeväisyysjärjestöt näkevät ruohonjuuritason työssään, miten hankalassa tilanteessa monet suomalaisperheet ovat jo nyt. Esimerkiksi Hyväntekeväisyysjärjestö Hope ry:n toiminnanjohtaja Eveliina Hostila kertoo, että heidän asiakasperheensä ovat kaikki hyvin tiukassa tilanteessa. 

– Kyllä pikkasen kauhistuttaa se, että leikkaukset kohdistuvat lapsilisään. Moni on jo reunalla ja nyt putoaa. Meille tämä leikkaus tietää asiakasmäärien kasvua, ennakoi Hostila.

Leikkaukset kohdistuvat Hostilan mielestä kovimmalla kädellä heidän asiakaskuntaansa eli alimpaan keskiluokkaan. 

– Monissa lapsiperheissä on pulaa hyvin yksinkertaisista asioista. Meiltä kysytään eniten ihan perusvaatteita lapsille;  haalareita ulkoiluun, kumisaappaita, kurahousuja, lämpimiä talvivaatteita jne. Lapsiperheillä ja etenkin lapsilla on pulaa hyvin konkreettisista arkeen liittyvistä asioista. Myös kodin perustavarat puuttuvat useilta, jos lähdetään uuteen alkuun esimerkiksi ensi- tai turvakodin jälkeen.

Hyväntekeväisyysjärjestö Hopen asiakasmäärät ovat Hostilan mukaan kasvaneet vuosi vuodelta. Viime vuonna asiakasmäärät kasvoivat 75 prosenttia edellisvuodesta. Järjestö auttoi viime vuonna 2250 perhettä eri puolilla Suomea. Yksin pääkaupunkiseudulla on autettu tämän vuoden tammi-helmikuussa yhtä paljon lapsiperheitä kuin viime vuonna puolessa vuodessa.

Hope ry jakaa lapsiperheille lähinnä vaatteita ja kodintarvikkeita. Järjestö tukee lapsiperheitä myös muun muassa myöntämällä avustusta harrastuksiin ja vapaa-ajan elämyksiin. Perhe voi ottaa järjestöön yhteyttä suoraan, mutta noin puolet asiakkaista tulee sosiaalityöntekijöiden, neuvoloiden ja diakoniatyöntekijöiden kautta.

– Siinä vaiheessa, kun yhteiskunnan tuet eivät riitä tai perhe on jonkinlaisessa tukiloukussa eli perhe ei saa toimeentulotukea, niin silloin viranomaiset ohjaavat meille.

Hope ry:llä on 14 paikallistoimijaa tällä hetkellä eri puolilla Suomea. Yksi paikallistoimija kattaa useamman kunnan alueen.

– Etenkin pääkaupunkiseudulla tuen tarve on suhteessa suurinta. Pääkaupungissa asuntojen hinnat ovat huikeita, samoin elämisen kustannukset, eikä kaikkien palkka riitä kattamaan menoja. Avun tarvetta on tietenkin myös maaseudulla. Siellä syyt ovat yksilöidympiä. Maaseudulla on monesti yksi yksittäinen kriisi puhkaissut köyhyyden.

Hostila on työssään huomannut, että toisilla perheillä Suomessa ei ole juuri mitään ja toisilla on paljon tavaraa, mitä jää yli.

– Me sitten kanavoimme tämän tavaran niille, joilla ei ole sitä vähääkään. Suomalaisperheet eivät yleensä hae tukea muuta kuin todellisessa hädässä, joten silloin kun apua haetaan, sitä todella myös tarvitaan.