Sadoilta professoreilta vakava woke-ideologiaa vastustava vetoomus: "Pelko ja itsesensuuri värittävät akatemiaa, aktivismi korvaa tutkimuksen"

7:34
Katso millainen tilanne on suomalaisprofessorin mukaan tiedeyhteisöissä, myös Suomessa.

Sadat professorit vetoavat akateemisen vapauden palauttamiseksi. Heidän mukaansa akatemiassa vallitsee pelon ja sensuurin ilmapiiri äärivasemmistolaisen ideologian seurauksena.

Kasvavasta, yli 1600 nimeä sisältävästä, vetoomuksesta löytyy professoreiden nimiä muun muassa arvostetuista Stanfordin, Princetonin, Harvardin, Yalen, Brownin, Columbian, Cornellin, Dartmouthin, Berkeleyn, Chicagon, Teksasin ja Whartonin yliopistoista.

Yhdysvaltalaisten lisäksi listalla on myös reilusti kanadalaisten ja eurooppalaisten yliopistojen professoreita. Listalla on myös suomalaisia professoreita. Artikkelin loppupuolella avaamme suomalaisprofessorin kokemuksia.

– Akateeminen vapaus ja sananvapaus heikentyvät nopeasti akateemisissa instituutioissa, kuten yliopistoissa, ammattiyhteisöissä, tieteen julkaisualustoilla ja rahoituslaitoksissa, vetoomuksessa kirjoitetaan.

Taustalla ideologia

Vetoomuksen allekirjoittaneet sanovat akatemian rappion johtuvan ideologiasta, joka ajaa yhdenvertaisuutta, diversiteettiä ja inkluusiota. Näihin liittyvät ajatukset sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.

Woke-ideologian pohjana toimii intersektionaalinen ajattelu, jota pyritään edistämään jopa Suomen hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa.

Radikaalimmat intersektionaaliset ajattelijat eivät niinkään aja mahdollisuuksien tasa-arvoa, vaan lopputuloksen tasa-arvoa.

Jos siis eri ihmisryhmät eivät ole edustettuna eri instituutioiden eri tasoilla samassa suhteessa kuin yleisesti yhteiskunnassa, ideologian kannattajat uskovat sen johtuvan, ainakin pääosin, yhteiskunnan syrjivistä rakenteista.

Ratkaisuksi tähän hypoteettisesti rakenteelliseen ongelmaan tarjotaan usein muun muassa sukupuoleen ja etnisyyteen perustuvia kiintiöitä niin sanotun positiivisen syrjinnän avulla (engl. affirmative action).

Ratkaisuna nähdään myös “ongelmallisten” näkemysten sulkemista ulos julkisesta keskustelusta. Ongelmallisina näkemyksinä pidetään esimerkiksi sukupuolten eroihin, maahanmuuttajiin tai älykkyyteen liittyviä tutkimuksia.

Rapistuva akateeminen vapaus

Akateemikoiden vetoomuksessa sanotaan, että tutkijat, joiden tutkimustulokset haastavat näitä dominoivia narratiiveja, esimerkiksi Yhdysvaltojen yliopistoissa, eivät meinaa saada tutkimuksiaan julkaistuksi tai rahoitetuksi.

Lisäksi heillä on jatkuvasti enemmän vaikeuksia saada töitä ja ylennyksiä, vetoomuksessa kirjoitetaan.

– Pelko ja itsesensuuri värittävät akatemiaa. Monet työntekijät ja opiskelijat eivät tunne voivansa ilmaista näkemyksiään, kyseenalaistaa dogmeja tai tutkia tiettyjä aiheita. Jotkut eivät uskalla kyseenalaistaa akateemisen vapauden vähentymistä ilman riskiä ulossulkemisesta ja uransa vahingoittumisesta.

Vetoomuksen mukaan monet kyvykkäät tutkijat lähtevät alalta woke-ideologian ahdistamana.

Julkisesti potkut saaneet akateemikot ovat vain jäävuoren huippu, vetoomus väittää.

Rajoittunut tuki

Akateemikkojen mukaan monet yliopistot ja ammattiyhteisöt rajoittavat tukeaan vapaudelle.

– Sananvapaus, kunhan se ei loukkaa tai sulje pois. Sananvapaus, kunhan se ei haasta instituution narratiiveja tai näkemyksiä sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Sananvapaus, mutta vain valtuutettujen rajojen sisällä.

Teksti jatkuu kuvaillen, miten rajoittaminen kääntyy itseään vastaan, kun tarkoituksena on uskomusjärjestelmän levittäminen.

– Ihmiset päättelevät sensuurista, että sitä harjoittavilla on halu estää valheita paljastumasta.

Vetoomuksessa viitataan historiaan ja siihen, miten hirmuhallinnot ovat käyttäneet sensuuria oman etunsa ajamiseksi. 

– Yliopistot ja ammattiyhteisöt eivät vastusta ahdasrajaisia voimia – jotka ovat päässeet valloilleen useita kertoja historiassa poliittisen kirjon molemmin puolin – ja puolusta akateemista vapautta ja sananvapautta.

Vetoomuksessa muistutetaan dialogin tärkeydestä.

– Huonot ideat voitetaan vain argumenteilla, ei tukahduttamalla.

Yliopistot politisoituneet

Vetoomuksen mukaan yliopistot ja ammattiyhteisöt liikkuvat pää edellä kohti institutionalisoitua, poliittista ja ideologista aktivismia. 

– Aktivismi on korvaamassa tutkimuksen ja väittelyn.

Osastot ja yliopistojen yksiköt tekevät julkilausumia poliittisista näkemyksistä, täten leimaten vääräuskoisiksi – ja jopa kiihkoilijoiksi – tekijät, jotka saattavat kyseenalaistaa lausumia, vetoomuksessa sanotaan.

Tieteen julkaisualustat ilmoittavat jatkuvasti, että tutkimuksia tietystä aihealueesta, oli se sitten miten pätevää tahansa, ei julkaista, vetoomus väittää.

– Yliopistojen hallintokoneistot vaativat, että tiettyjen tutkijoiden tutkimukset poistetaan lukulistoilta ja keskusteluista luokissa, ja tiettyjen tutkijoiden tutkimukset lisätään.

Vetoomuksessa peräänkuulutetaan yliopistoja, akateemisia laitoksia ja tieteen julkaisualustoja sitoutumaan toimintaperiaatteisiin, joihin ne nimellisesti jo sitoutuvat, mutta eivät noudata.

Toimintaperiaatteita kutsutaan Chicagon kolmiopiksi. Toimintaperiaatteet liittyvät sananvapauteen, instituutioiden neutraaliuteen sosiaalipoliittisissa asioissa sekä työntekijöiden palkkaukseen ja ylentämiseen, joka perustuu vain akateemiseen menestykseen.

Suomalaisprofessori huolissaan

Yksi vetoomuksen allekirjoittaneista on Wayne State Universityn sosiologian professori Jukka Savolainen, joka on ollut osa akateemista tutkimusmaailmaa yli 30 vuotta.

– Woke-ideologialla ei pitäisi olla minkäälaista valtaa, jos ollaan kiinnostuneita avoimesta tutkimuksesta, avoimesta väittelystä ja siitä, että noudatetaan tieteellistä menetelmää.

Savolainen kertoo olleensa suhteellisen radikaali ajattelija päästessään opiskelemaan yliopistoon suoraan lukiosta.

– Yliopistolla oli minuun maltillistava vaikutus. Opin tieteellistä menetelmää ja viitekehyksiä, joissa korostetaan hypoteesin testaamista ja sitä, että asiat ei ole aina niin yksinkertaisia, kuin miltä ne näyttävät.

Savolainen oppi olemaa itsekriittinen sen sijaan, että häntä olisi opetettu olemaan kriittinen vain ympäröivää maailmaa kohtaan. Hän ymmärsi myös, miten tärkeää on keskustella erimielisten ihmisten kanssa.

– Mielestäni tällaiset asiat ovat kaventuneet.

Savolainen vertaa tilannetta Suomessa 70-luvulla myllänneeseen kommunistiseen taistolaisuus-liikkeeseen.

– Siinä tuhottiin tiettyjen sukupolvien intellektuellista kehitystä, koska kaikkien piti ajatella samalla tavalla marxismi-leninismistä. Niillä, jotka eivät ajatelleet samalla tavalla, oli aika huonot näkymät akateemisessa maailmassa.

Byrokratia paisunut

Savolaisen mukaan iso osa ongelmaa on ylipaisunut byrokratiakoneisto yliopistojen sisällä. Tämä ei koske Savolaisen mukaan pelkästään Yhdysvaltoja, vaan myös esimerkiksi Suomea.

Paisuneesta hallintobyrokratiasta puhutaan myös vetoomuksessa.

– Käsittääkseni myös Suomessa monet ovat sitä mieltä, että hallintobyrokratia on kasvanut käsistä, ja sitä hallitsee "wokettamisen" ilmapiiri.

Savolainen kertoo kollegastaan, joka opettaa Pennsylvanian osavaltion yliopistossa, Yhdysvalloissa.

– Hänen yliopistossaan on erityinen osasto, byrokratia, joka on keskittynyt tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen opetuksessa. Siellä työskentelee 64 ihmistä pelkästään tämän asian hyväksi.

– Opiskelijat, jotka näkevät sisältöä tai kuulevat opetusta, joka ei vastaa heidän maailmankuvaansa, tai horjuttaa heidän käsityksiään, valittavat sinne ja asiasta käynnistetään tutkimus.

Savolainen kertoo, että hänen kollegansa todettiin syyttömäksi väitettyihin väärinkäytöksiin, mutta tutkimuksen aiheuttama mainehaitta on johtanut itsesensuuriin ja siihen, että yksikään jatko-opiskelija ei ole ilmoittautunut professorin seuraavalle kurssille.

– Hän on päättänyt, että hän ei pysty jatkamaan näissä oloissa jatko-opiskelijoiden kouluttamista, mikä on tosi suuri tappio, koska hän on yksi tuotteliaimmista ja luovimmista alan tutkijoista.

Katso artikkelin alussa olevalta videolta lisää Savolaisen erimerkkejä woke-ideologian väitetyistä vaikutuksista.

Akateemikkojen vetoomuksen voit lukea kokonaisuudessaan tästä.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja