Pelaako Ruotsi koronan kanssa uhkapeliä ihmishengillä? Suomalaisprofessori tyrmää: Strategia ihan sama kuin Suomellakin

6:53

Ruotsia on kritisoitu muusta Euroopasta poikkeavasta lähestymistavasta koronaviruksen torjumisen suhteen. Maa ei ole lähtenyt mukaan koviin rajoituksiin samassa tahdissa muiden kanssa ja keveämmät toimet ovat herättäneetkin kysymyksiä ihmishenkien uhraamisesta. 

Professori Mats Brommels työskentelee Tukholman kyljessä Solnassa sijaitsevassa Karoliinisessa instituutissa. Mies joutuu seuraamaan maan koronaepidemiaa suoraan sen keskiöstä: selvästi yli puolet kaikista maan kuolemantapauksista on ollut Tukholman alueella.

Tästä huolimatta professorin viesti on selvä: täällä ei uhrata ihmishenkiä.

– Ruotsin strategia on täysin sama kuin Suomellakin. Se lähtee siitä, että keskitytään terveydenhoitojärjestelmän toimivuuteen ja panostetaan siihen, että riskiryhmiä voidaan hoitaa, Brommels toteaa MTV Uutisten haastattelussa. 

Hän nostaa esille esimerkiksi Tukholman tehohoitokapasiteetin, joka on epidemian aikana kaksinkertaistettu. Sitä on hänen mukaansa tarkoitus lisätä vielä kolmanneksella. Puheet siitä, että Ruotsi pelaa uhkapeliä ihmishengillä, ovat hänen mielestään pötyä.

– Se on mielestäni perusteeton väite. Ennen kaikkea tässä on kysymys väestön suojelemisesta. Keskustelussa epäilemättä tuodaan esille myös se, että pitkittynyt lama olisi myös uhka kansanterveydelle, hän toteaa.

Pääministerien toimivallat ovat erilaisia

Mistä Pohjoismaiden valitsemat eri käytännön toimet sitten johtuvat? Brommels ei osaa antaa suoraa vastausta, mutta kertoo, että esimerkiksi maiden päätöksentekojärjestelmät ovat hyvin erilaisia. 

– Eroja on torjuntatyön johtamisessa. Ruotsissa on edelleen viranomaisvaltainen järjestelmä, josta hyvänä esimerkkinä on kansanterveysviranomainen. Täällä viranomaiset päättävät ohjeista ja määräyksistä, eivätkä ministerit saa puuttua päätöksentekoon.

– Suomessa taas Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on asiantuntijavirasto, jonka viranomaistehtävät ovat varsin vaatimattomat. Tällöin on selvää, että poliittisella ohjauksella on paljon vahvempi asema, hän toteaa.

Brommels antaa asiasta hyvän esimerkin: Ruotsin pääministeri Stefan Löfven on pitänyt koronaviruksesta puheen, joka kesti viisi minuuttia. Suomessa Sanna Marin on hallituksen kanssa pitänyt aiheesta miltei päivittäisiä tiedotustilaisuuksia. 

Ruotsin epidemiaa aikaistivat lomilta palaavat hiihtolomalaiset

Karoliinisen instituutin professori myöntää, että keskustelu Pohjoismaiden ottamista erilaisista strategioista käy kiivaana myös Ruotsissa, mutta maan oma suunnitelma saa tukea kansalaisilta. 

– Suomessa perinteisesti vallitsee herran pelko. Ruotsissa taas laajasti uskotaan kansalaisjärkeen. Se ei ole sama asia kuin maalaisjärki, vaan täällä korostetaan vahvasti sitä, että ihmiset osaavat kyllä käyttäytyä järkevästi. 

Ruotsi on Brommelsin mukaan muita Pohjoismaita noin 2-3 viikkoa edellä epidemiassa. Tämä johtuu hänen mukaansa siitä, että Ruotsissa lomailtiin Suomea aiemmin, jolloin myös hiihtolomalaiset saapuivat paikalle piilevien koronatartuntojen kanssa.

Hän muistuttaa kuitenkin siitä, että Ruotsi – niin kuin mikä tahansa muukin valtio – luottaa koronaviruksen torjumisessa pitkälti maailman terveysjärjestö WHO:n suosituksiin. Jos suositukset muuttuvat, on maa valmis muuttamaan toimiaan nopeallakin aikataululla.

– Ruotsin johtavan epidemiologi totesi eilisessä tiedotustilaisuudessa, että viranomaiset seuraavat WHO:n ohjeita, eikä sen varmempaa tässä maailmassa ole, Brommels toteaa.  

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja