Ruotsi sai viime viikolla julkaistussa OECD-raportissa monella asteikolla tutkituista Euroopan maista heikoimmat arvosanat koronavirusepidemian hoidosta. Ruotsi oli huonoin tartuttavuuden hillitsemisessä ja Ruotsilla on kestänyt kauemmin vähentää tehohoitoon saapuvien potilaiden määrää. Kritiikki kohdistuu nyt Anders Tegnelliin.
Viime viikolla julkaistussa OECD-raportissa selvitettiin, kuinka 31 eurooppalaista maata on toiminut pandemian aikana ja millaisia vaikutuksia koronaviruksella on ollut maihin helmikuusta lokakuuhun.
– Raportti antoi karun kuvan Ruotsin toimista. Ruotsi on ollut kaikista huonoin keskeisissä asioissa liittyen koronapandemian torjumiseen, sanoo Helsingin yliopiston poliittisen talouden tutkija Antti Ronkanen.
– Tästä on annettu Ruotsissa kritiikkiä, ja se kohdistuu nyt erityisesti valtionepidemologi Anders Tegnelliin.
Ruotsilla on ollut suuria vaikeuksia laskea tartuttavuuslukua verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. Lisäksi Ruotsilla on kestänyt muita vertailun maita merkittävästi kauemmin vähentää tehohoitoon saapuvien potilaiden määrää.
Tegnell myönsi raportin julkaisun jälkeen Aftonbladetin haastattelussa, että Ruotsi on epäonnistunut erityisesti riskiryhmien suojaamisessa. Kuolleisuus maan vanhainkodeissa on ollut korkea.
"Ruotsalaisia ei keväällä säikäytetty raakaan todellisuuteen"
OECD-raportissa huomautettiin Ruotsin olleen ainoa maa, joka ei ollut sulkenut yhteiskuntaansa tutkitulla ajanjaksolla. Jo ennen raportin julkaisua äänenpainot ovat Ruotsissakin kuitenkin tiukentuneet.
Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti Mikko Majander toteaa, että viime viikolla, ensimmäistä kertaa koko pandemian aikana, Ruotsin hallitus ei ole piiloutunut terveysviranomaisten – erityisesti Anders Tegnellin – taakse, vaan on tehty myös poliittisia päätöksiä.
Anniskelu on kielletty kello kymmenen jälkeen ja kokoontumiset on rajoitettu kahdeksan hengen kokoontumisiin.
Majander uskoo, että Ruotsi tulee kuitenkin maksamaan vielä hintaa keväästä.
– Esimerkiksi Uudenmaan sulku Suomessa tuntui minusta vähän ylireagoinnilta eikä terveydellisesti merkittävältä, kun ei sitä voida pitää yllä pitkään, mutta kyllä se osoitti suomalaisille kertaheitolla, että tässä ollaan nyt tosissaan.
– Tällaista junttausta ei tapahtunut Ruotsissa viime keväänä eikä ruotsalaisia herätetty raakaan todellisuuteen. Nyt pääministeri Stefan Löfven yrittää pelotella, että ottakaa tämä tosissaan, Majander sanoo viitaten Löfvenin eiliseen televisiopuheeseen.
Vaikka Majander uskoo, että tietty säikäyttäminen oli tarpeen, hän myöntää, että pelottelulla ja rajoituksillakin on rajansa.
– Se poikii taas vastareaktioita kansalaisten taholta. Tämä on myös politiikkaa.
"Ruotsalaiset ajattelivat Ruotsin olevan mallimaa ja näyttävän tietä"
Keväällä Ruotsin omaehtoinen koronastrategia herätti Suomessa ihmetystä. Majander selittää, että ruotsalaisessa kansankotiajattelussa tavoitellaan kokonaishyötyä eikä Ruotsissa nähty taloutta ja terveyttä toisistaan erillisinä asioina.
Ruotsin itseluottamusta vetää täysin omaa linjaansa Majander perustelee sillä, että Ruotsi ei verrannut itseään asiassa muihin Pohjoismaihin, vaan Euroopan suuriin maihin.
– Heidän itseymmärryksessään on hyvin vahvasti se, että Ruotsi on eräänlainen mallimaa ja näyttää tietä, ja he ajattelivat, että muut sitten jälkikäteen näkevät, kuka oli oikeassa, Majander kertoo.
Tegnell piti myös pitkään kiinni väitteestään, että toinen aalto iskee muihin maihin Ruotsia kovemmin. Se ei ole toistaiseksi vaikuttanut pitävän paikkansa. Ruotsissa todettiin perjantaina 7000 uutta koronatartuntaa ja kymmeniä uusia kuolemia.
– Heille tuli melkoisena sokkina, että toinen aalto iskee heihin samalla tavalla kuin kaikkiin muihinkin. He ovat vähän ihmetellen kyselleet nyt sitä, että emmekö me olekaan edelläkävijöitä.
– Varsinkin se ärsyttää, jos pienet maat vieressä näyttävät pärjäävän paremmin. Kyllä se koettelee, Majander sanoo.
"Ensi vuonna koko maailmantalouden nousu perustuu Kiinaan"
OECD-raportin mukaan koronavirusepidemian talousvaikutukset Ruotsiin ovat olleet suhteellisen pienet, kun verrataan esimerkiksi Manner- ja Etelä-Eurooppaan.
Suurimmat onnistujat eivät kuitenkaan tule lainkaan Euroopasta: talouden silmissä koronavirusepidemiasta ovat selvinneet Antti Ronkasen mukaan parhaiten Vietnam, Taiwan, Australia ja Uusi-Seelanti.
– Ensi vuonna koko maailmantalouden nousu perustuu Kiinaan, riippuvaisuus Kiinasta kasvaa.
Vaikka Tegnell myönsi raportin julkaisun jälkeen, että riskiryhmien suojelussa on epäonnistuttu, hän myös kommentoi SVT:lle, että raportista puuttuu täysin konteksti. Tegnell myös perusteli korkeaa tartuttavuuslukua maan korkealla testauskapasiteetilla.
Majander ja Ronkainen myöntävätkin, että koronaviruspandemian pitkän ajan taloudelliset ja kansanterveydelliset seuraukset tulevat selviämään vasta vuosien päästä.
– Me emme tiedä, mikä on vaikka sen, kun laitetaan yhteiskunta kokonaan kiinni, sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset, ja pitkäaikaiset rakenteelliset seuraukset, Ronkanen sanoo.
– Olemme vielä ihan sumussa ja tällä hetkellä pitäisi keskittyä siihen, että tautia kontrolloidaan ja hillitään. Ainakin tässä vaiheessa kaikki viittaa siihen, että ne maat, jotka ovat aikaisessa vaiheessa painaneet tarttuvuuden alas, ovat kärsineet kaikkein vähiten.