Pekkarinen: EU:n palveludirektiivin sovellusala kapenee

Kauppa- ja teollisuusministerin mukaan erityisesti lakiehdotuksen sisältämässä alkuperämääkäsitteessä on paljon soviteltavaa.

EU-maat yrittävät yksissä tuumin pitää hengissä kiisteltyä palvelulakiesitystä, jota unionin perustuslain vastustajat käyttivät yhtenä aseenaan etenkin Ranskassa.

Jäsenmaiden kilpailukyvystä vastaavat ministerit sanoivat Luxemburgin kokouksessaan tänään, että palveludirektiiviä tarvitaan unionin talouden ja kilpailukyvyn kohentamiseksi.

Odotusten mukaisesti lakialoitteen sisällön käsittelyssä ei edetty - aihe on turhan herkkä näin pian perustuslain upottaneiden Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten jälkeen. Kokouksessa pohdittiin enemmänkin sitä, miten palvelulakiuudistusta voitaisiin nostaa kansanäänestysten varjosta.

- Se on joka tapauksessa selvää, että palveludirektiivin sovellusala kapenee alunperin kaavaillusta, kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen kertoi.

Pekkarisen mukaan lakiehdotuksen sisältämässä alkuperämaakäsitteessä on erityisen paljon soviteltavaa. Alkuperäajatus lähtee siitä, että toiseen maahan palveluita tuottavaan yritykseen sovellettaisiin sen oman kotimaan säännöksiä ja normeja.

Suomi esimerkiksi vastustaa alkuperämaakäsitteen ulottamista sosiaali- ja terveyspalveluihin. Epäilyksiä herättävät myös lähetetyt työntekijät, ja heihin sovellettavat työehdot.

- Palveludirektiivillä ja perustuslakiäänestyksillä ei ole yhteyttä. Se tässä tilanteessa kuitenkin korostuu, että päättäjien tulevat ratkaisut kulkevat käsi kädessä kansan hyväksynnän kanssa, Pekkarinen muotoili.

Palveludirektiivin tavoite on luoda EU:lle sisämarkkinat, joissa palvelut liikkuvat yhtä vapaasti kuin tavarat ja pääoma. Tätä pidetään keskeisenä EU:n kilpailukyvylle, sillä palvelut muodostavat unionin bruttokansantuotteesta noin 70 prosenttia. Lakipaketin kohtaloon saataneen lisää valoa lokakuun lopulla, kun EU:n parlamentti äänestää asiasta.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat