Parkano ja Ähtäri valittivat sote-valmistelusta oikeuskanslerille – ”Ministeriössä ei ole ollut kiinnostusta siihen, minkälaisia hyviä palvelumalleja meillä on”

4:52:39
Ministeriryhmä kertoo vuosikausia väännetyn sote-uudistuksen linjauksista klo 12.45.

Parkanon kaupunki sekä Ähtärin kaupunki ovat tehneet kantelun oikeuskanslerille sote-uudistuksen valmisteluun liittyen.

Kritiikki kohdistuu sosiaali- ja terveysministeriöön, joka alueiden mukaan ei ole tehnyt vaikuttavuusarviota sen suhteen, miten ulkoistussopimukset ovat toimineet, ja miten niiden rajoittaminen vaikuttaa alueen palveluihin.

– Olemme jättäneet oikeuskanslerille kantelun yhdessä Ähtärin kanssa. Toivomme, että ulkoistusten kuntien kanssa valtiovalta käy sopimukset läpi, toteaa Jari Heiniluoma, Parkanon kaupunginjohtaja.

– Ministeriössä ei ole ollut kiinnostusta käydä ulkoistussopimustamme läpi eikä siihen, minkälaisia hyviä palvelumalleja meillä on, Heiniluoma jatkaa. 

Liki kokonaan Pihlajalinnan omistama Kolmostien Terveys on tuottanut sosiaali- ja terveyspalvelut Parkano-Kihniö alueella vuodesta 2014 alkaen. Heiniluoma pitää toimintaa onnistuneena.

– Valitusten määrä lautakuntaan on hyvin samalla tasolla kuin aikaisemminkin.

"Olemme noudattaneet lakeja ja määräyksiä ja palvelut ovat pelanneet hyvin"

Heiniluoma ei ymmärrä, miksi toimivaa mallia pitäisi lähteä purkamaan.

– On mahdoton ymmärtää, että lakiluonnoksessa annetaan ymmärtää, että olisimme jotenkin rikkoneet perustuslakia. Olemme noudattaneet lakeja ja määräyksiä ja palvelut ovat pelanneet hyvin. Maakunnan reuna-alueella on tärkeää, että lähipalvelut toimivat.

Kaupunki halusi varmistaa, että sopimus ei johda osaoptimointiin.

– Halusimme varmistaa, että palveluntuottaja ei esimerkiksi tuota vanhusten tehostettua palveluasumista yksistään halvalla, jolloin kustannukset voisivat kasaantua terveydenhoitoon. Samoin, emme halunneet ulkoistaa erikseen perusterveydenhoitoa, jolloin helposti se olisi tehty halvalla, ja kustannukset olisivat kasvaneet erikoissairaanhoidossa. Sen takia Pihlajalinnalla on kustannusvastuu periaatteessa koko paketista.

Kaupunginjohtajan mukaan ainoastaan kaupungin viranomaispäätöksinä syntyvät kustannukset ovat kaupungin vastuulla. Tällaisia ovat esimerkiksi lasten huostaanotot ja omaishoidon tuki.

– Pihlajalinna kantaa nyt vastuun kustannuksista. Eli esimerkiksi ei tule enää kaupungin maksettavaksi tammikuun lopussa sairaanhoitopiiriltä vaikkapa 2 miljoonan euron lisälaskua, niin kuin saattoi olla aikaisemmin. Lisäksi tuottavuus eri toiminnoissa on muuten kasvanut, ja toisaalta hyvinvointiin ja sairastavuuden pienentämiseen on pystytty kiinnittämään huomiota

"Omana tuotantona kustannusten nousu oli yli kuusi prosenttia vuodessa ja joinakin vuosina yli kymmenen prosenttia"

Kustannuskehitys on nyt kaupunginjohtajan mukaan maltillisempaa.

– Kustannuskehitys on saatu taitettua. Omana tuotantona kustannusten nousu oli yli kuusi prosenttia vuodessa, ja joinakin vuosina yli kymmenen prosenttia. Se johti hyvin dramaattisiin tilanteisiin aikaisemmin. Olemme saaneet ennustettavuutta kilpailutuksen myötä. Nyt vuosinousu on yhden prosentin luokkaa.

Lakiluonnoksessa on kannettu huolta palvelujen tasosta, jos yrityksissä tapahtuu jokin suuri äkillinen muutos, esimerkiksi konkurssi.

– Jos palvelut eivät toimi, niin kuin sopimuksessa on sovittu, niin silloin palvelut palaavat Parkanon kaupungille tai tulevalle Pirkanmaan sote-maakunnalle, Heiniluoma toteaa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja