Hallitus haluaa purkaa ulkoistettujen sotepalveluiden jättisopimukset – tavoite saattaa törmätä perustuslakiin ja EU-direktiiviin

5:26
Kunnat antavat kehnon arvosanan sote-suunnitelmista – nämä seikat mättävät. Katso MTV Uutiset Liven raportti videolta.

Hallituksen sote-malli mitätöisi kuntien terveysyritysten kanssa jo tekemät ulkoistussopimukset, jos niitä ei voida muuttaa uuden lain mukaisiksi. Tätä sopimusten jälkikäteistä purkamista eduskunnan perustuslakivaliokunta joutunee myöhemmin puntaroimaan, sillä perustuslakiasiantuntijoillakin on asiasta eriäviä näkemyksiä.

Kyseeseen tulisivat hallituksen esitysluonnoksen mukaan laajasti julkisuudessa olleet kokonaisulkoistussopimukset, joissa kunta tai sairaanhoitopiiri on antanut ison osan sosiaali- ja terveydenhoidostaan terveysalan yrityksen tuotettavaksi. Sellaisia ovat muun muassa Jämsän, Mänttä-Vilppulan, Parkanon ja Länsi-Pohjan alueen sopimukset.

Lainvastaisten ostopalvelusopimusten mitättömyydestä säädettäisiin voimaanpanolaissa, kerrotaan sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM).

Mitättömyys tarkoittaisi, että sopimus lakkaa olemasta voimassa suoraan lain nojalla. Sitä ei siis tarvitse erikseen irtisanoa tai vaatia sen purkamista. Siirtymäaika olisi kaksi vuotta. Sopimusten purkamisesta kesken kaiken on epäilty aiheutuvan maakunnille jättisakkoja.

– Sopimussakkoa tästä ei maakunnalle tule, jos sopimus tai sen osa tulisi lain nojalla mitättömäksi, sanoo lain valmistelussa mukana ollut STM:n osastopäällikkö Kari Hakari.

Yksityisellä palveluntuottajalla olisi kuitenkin oikeus saada sote-maakunnalta korvaus, jos sen tekemät investoinnit jäävät sille hyödyttömiksi.Hallituksen esitysluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella, joka päättyy 25. syyskuuta. Eduskuntaan laki olisi menossa joulukuussa.

"Takautuva puuttuminen voi aiheuttaa ongelmia"

Kriittisesti sopimusten mitätöintiin suhtautuu muun muassa Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen. Hän arvioi, että hallituksen tavoite puuttua sopimuksiin jälkikäteen saattaa törmätä paitsi perustuslakiin myös EU:n lainsäädäntöön, sillä sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat hankintadirektiivin alle.

– Jos Suomi nyt lähtee jälkikäteisesti rikkomaan eurooppalaisten säädösten mukaan tehtyjä hankintoja, on riski, että siinä puututaan palveluiden vapaaseen liikkuvuuteen, Lehtonen sanoo.

Perustuslaillisia ongelmia voi hänen mukaansa syntyä sopimusvapauteen ja omaisuudensuojaan puuttumisesta.

– Omaisuudensuoja on yksi perusoikeus, joka suojaa yksityistä omistusta pakkolunastuksilta ja tämän tyyppisiltä julkisen vallan toimilta. Lähtökohtaisesti sopimusvapauden katsotaan kuuluvan omaisuudensuojan piiriin.

Omaisuudensuojaa voidaan nykyisin rajoittaa välttämättömän yhteiskunnallisen tarpeen takia. Lehtosen mukaan hallitus perustelee ehdotustaan sillä, että ulkoistamissopimukset vaarantavat terveyspalveluiden järjestämisen toteutumisen.

– Siitä on varmasti ristiriitaisia käsityksiä, pitääkö se paikkansa vai onko ulkoistaminen nimenomaan yksi tapa järjestää terveyspalveluja.

Lehtosen mielestä ulkoistussopimusten purkaminen ei ole soteuudistuksen kannalta kriittinen kysymys. Hänen mukaansa voikin hyvin olla, että hallitus lopulta vetäytyy vaatimuksistaan tai pehmentää lausuntokierroksen jälkeen näkemystään siitä, miten kokonaisulkoistukset voivat toteutua.

– Minulla on sellainen tuntuma, että Sanna Marinin (sd.) hallituksen sote-esitys on perustuslain kannalta aiempia paljon ongelmattomampi. Siellä on selkeästi yritetty ottaa huomioon asioita, joita on parilla edellisellä kierroksella tullut esiin, mutta tämä takautuva puuttuminen vanhoihin hankintasopimuksiin on uusi asia ja se voi aiheuttaa ongelmia. Sitä perustuslakivaliokunta varmaan arvioi, että ovatko ne puuttumiset sillä tavalla isoja, että ne merkittävästi puuttuvat omaisuudensuojaan.

Lehtonen toimii myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtajana.

"Perustuslaki ei salli kokonaisulkoistusta"

Kuntien ja yritysten laajojen ulkoistamissopimusten purkamista on kannattanut muun muassa yleisen oikeustieteen emeritusprofessori Kaarlo Tuori Kuntien takauskeskukselle antamassaan lausunnossa.

Hänen mukaansa perustuslaki ei salli kokonaisulkoistusta, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuussa olevan julkisen vallan yksikön koko palvelutuotanto siirretään muille palvelun tuottajille.

Tuorin mukaan perustuslain kanssa ristiriidassa olevan sopimustilan päättäminen on riittävän painava peruste.

Hallituksen sote-mallissa maakunnalla pitää olla mahdollisuus järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut siinäkin tapauksessa, että yritys vaikkapa menisi konkurssiin. Maakunnan täytyy myös kaikissa olosuhteissa taata kaikille alueille yhdenvertaiset palvelut. Näin ollen sillä on oltava riittävästi henkilöstöä ja omaa tuotantoa. 

Lasse Lehtosen mielestä hallituksen perustelu on poliittinen.

– Julkisen terveydenhuollon ensisijaisuutta on hallitusohjelmassa korostettu ja sitä halutaan näin tuoda lainsäädäntöön. Tämä on tällaista äärimmäisyydestä toiseen menemistä. Juha Sipilän (kesk.) hallitus yritti mennä liikaa yksityisen varaan, ja Sanna Marinin (sd.) hallitus ajattelee, että yksityisiä ei oikeastaan tarvita ollenkaan. Totuus löytyy varmaan jostain väliltä. 

Arvioitavaksi maksimissaan kolmekymmentä tapausta

Julkisuudessa on puitu Länsi-Pohjan ja Mehiläisen välistä sopimusta, mutta yksittäiset kunnat ovat tehneet pienempienkin yritysten kanssa paljon sopimuksia. Perhe-ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) arveli viime viikolla, että puhutaan noin kahdestakymmenestä, maksimissaan kolmestakymmenestä erilaisesta tapauksesta, joita joudutaan arvioimaan siltä pohjalta, mahtuvatko ne perustuslailliseen raamiin.

Tarkempi arvio mitätöitävien sopimusten määrästä on tarkoitus laatia lausuntopalautteista saatavan tiedon perusteella.

Kiuru huomautti perustuslakivaliokunnan lausuneen usein, että järjestäjällä eli maakunnalla täytyy olla riittävä oma tuotanto.

– Sen sijaan että tämä on haluttu nähdä ideologisena tai poliittisena kysymyksenä, se on etupäässä juridinen kysymys, hän sanoi tiedotustilaisuudessa tiistaina.

Luonnosta on käyty perustuslakiasiantuntijoiden kanssa läpi. STM:n Hakarin mukaan arvioita on tehty myös siitä, mitä mitättömyyden toteaminen jälkikäteen tarkoittaa.

– Se tulee myös lausunnoissa varmasti esille, ja me toivommekin kuulevamme näkemyksiä niiltä, jotka ovat näitä sopimuksia tehneet.

Länsi-Pohjassa päättäjät kahta mieltä

Meri-Lapissa sopimus Mehiläisen kanssa asiasta allekirjoitettiin 15 vuodeksi joulukuussa 2017. Sopimus kattaa valtaosan Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminnasta sekä alueen perusterveydenhuollosta. Tuolloin Sipilän hallituksestakin kritisoitiin ulkoistamispäätöstä kesken sote-uudistuksen valmistelun.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallituksen keskustalainen puheenjohtaja Martti Ruotsalainen pitää silti nykyisen hallituksen aikeita kovina etenkin siinä mielessä, että palvelua on Mehiläisen kanssa toteutettu jo kaksi vuotta yhdessä. Sopimus maksaa hänen mukaansa noin 67 miljoonaa euroa vuodessa, ja sopimussakko sen mukaan olisi noin 90 miljoonaa euroa.

– Oman erikoispiirteensä tähän tekee se, että perustuslakiasiantuntijat ovat kahta mieltä tästä asiasta. Myös meidän poliittiset päättäjät ovat kahta mieltä. Toisten mielestä sopimus joutaakin purkautumaan, ja toisten mielestä, kun sopimus on tehty, sen kanssa täytyy jotenkin elää.

Länsi-Pohjassa seurataankin kiinnostuneena, miten Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän ulkoistamissuunnitelmille käy. Yhtymä valmistelee yhteisyrityksen perustamista Mehiläisen kanssa, vaikka hallituksesta ja STM:stä on aikomusta vastustettu.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja