Etelä-Karjalan lisärahoituspyynnön hylkääminen aiheuttaa hyvinvointialueella harmaita hiuksia. Hyvinvointialue kantelee oikeuskanslerille uudestaan.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtajan mukaan Suomessa on käynnissä länsimaiselle oikeusvaltiolle vieras asetelma siitä, että lakeja on mahdoton noudattaa samanaikaisesti.
– Saimme eilen lisärahoituspäätöksen ja vastoin oikeuskanslerin ratkaisua alijäämien kattamisen ja palveluiden lakisääteiden järjestämisen välistä normiristiriitaa ei ratkottu lainkaan. Ministeriön valmisteluryhmän kanta oli, ettei alijäämiä oteta arviossa ja ratkaisuissa huomioon. Ja sen lisäksi kulloinkin käsitellään vain käsillä olevaa varainhoitovuotta, kertoo hyvinvointialueen johtaja Sally Leskinen MTV Uutisille.
Leskisen mukaan Suomessa on käynnissä länsimaiselle oikeusvaltiolle vieras asetelma siitä, että kaikkia lakeja on mahdoton noudattaa samanaikaisesti.
Oikeuskansleri totesi huhtikuisessa hyvinvointialueiden talouteen liittyvässä ratkaisussaan, että hyvinvointialueet eivät voi jättää lakiin perustuvia palveluita lainvastaisella tavalla hoitamatta kattaakseen alijäämänsä. Ratkaisu oli vastaus Etelä-Karjalan ja Satakunnan kanteluun.
Lue myös: Sote-johtajalta karu arvio: Jopa 15 aluetta joutuu hakemaan valtiolta lisää rahaa
Leskisen mukaan oikeuskanslerin ratkaisu on heidän näkökulmastaan ohitettu täysin.
– Miksi valtioneuvosto ei ole ryhtynyt niihin toimenpiteisiin, jotka oikeuskanslerin päätöksessä selkeästi todettiin valtioneuvoston velvollisuudeksi siinä tilanteessa, kun on ilmeistä, että voimassa oleva lainsäädäntö ei toteuta sille määriteltyjä tavoitteita? kysyy Leskinen.
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
565 henkilötyövuotta koskevat yt-neuvottelut
Leskisen sanoo, että jos alue yrittäisi kattaa lakisääteisesti alijäämät ensi vuoden loppuun mennessä, keskustelussa olisi irtisanomiset yli 40 prosentista henkilöstöstä.
– Nyt meidän 565 henkilötyövuotta koskevat yt-neuvottelut saattavat meidät vasta vuosirahoituksemme tasolle, emmekä tällä kata vielä lainkaan alijäämiä, Leskinen sanoo.
– Olemme siis edelleen laittomassa tilanteessa ja teemme uuden kantelun oikeuskanslerille lisärahoitusprosessista ja siitä, ettei tuon normiristiriidan lisäksi myöskään rahoitusmalliin liittyviä analyyseja ja arvioita ole tehty, vaikka niitäkin edellytettiin oikeuskanslerin ratkaisussa.
Rahoitusmallin valuviat ovat tulleet esille tarvevakiointimalliin liittyen.
Etelä-Karjalassa koetaan, että lähtökohtaiset erot hyvinvointialueiden välillä eivät ole perustuneet tarpeeseen vaan historialliseen kulurakenteeseen. Tämä voi kurjistaa tiukan kulurakenteen alueita kohtuuttomasti. Rahoituksen eriytyminen on jo johtanut kahden todellisuuden Suomeen, eikä korreloi hyvinvointialueen kulukuriin.
Kolme pointtia
Leskinen kiteyttää viestinsä hallitukselle kolmeen kohtaan.
1. Räikeimmät lähtötilanteen alirahoituksen virheet korjataan heti arvioimalla alijäämien kattamisvelvoitetta.
2. Tarvevakiointimallin korjaukset käynnistetään välittömästi todennetusti parhaan ennustettavuuden, korrelaation sekä ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kannustinvaikutusten vuoksi demografiseksi malliksi.
3. Rahoituksen eriytymisen syyt ja seuraukset analysoidaan ja hyvinvointialueiden nollasummapelistä luovutaan tarvevakiointimallin-osana, kunnes epävakaa ja vääristymille altis malli on korjattu.