Kuntien ostopalveluhankinnoissa valtavat alueelliset erot: Katso oman alueesi tilanne – "Kehitys ei ole ollut kenenkään hanskassa"

6:05
MTV Uutiset Live selvitti, millaisia kompastuskiviä soteuudistuksessa muhii.

Erot ostopalveluhankinnoissa ovat isoja niin erilaisten palveluiden kuin sote-maakuntienkin välillä. Asia ilmenee tuoreesta hallituksen sote-palvelujen järjestämiseen liittyvästä lausunnoille lähteneestä lakipaketista.

Maakunnittaisesta tarkastelusta ilmenee, että esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla vammaisten laitoshoidossa, Etelä-Pohjanmaalla lastensuojelun laitos- ja perhehoidossa sekä Pohjois-Savossa päihdehuollon erityispalveluissa palvelujen ostot yksityisiltä ovat lähes 90 prosenttia kyseisten tehtäväalojen käyttömenoista.

Jutun lopusta voit katsoa oman alueesi tilanteen.

– Vaivihkainen totuus on ollut, että monilla alueilla on päädytty äkkijarrutuksena siihen, että oman alueen palvelut on haluttu tarkkaan varmistaa ja tällaisia tilanteita kyllä tiedetään ja tunnetaan, kertoo perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru

Ministeri: Kirjavien sopimusten sijaan vaikuttavuutta

Tulevien sote-maakuntien harkinnan alle tulee se arviointi, ovatko näin suuret ja kattavat palvelujen hankinnat riski järjestämisvastuun kannon näkökulmasta.

Lakiluonnoksen mukaan ulkoistussopimuksia voisi mitätöityä suoraan lain nojalla, jos ne eivät täyttäisi lain vaatimuksia. Jos sopimuksia tullaan mitätöimään, esitysluonnoksen mukaan sote-maakunnalla ei olisi velvollisuutta maksaa sopimukseen liittyviä sopimussakkoja.

– Ehkä aika isojenkin kokonaisulkoistusten seurauksena oman alueen palvelut on saatu sementoitua, mutta tosiasia on se, kuinka hyvin nämä kokonaisuudet toimivat, kun katsotaan isompaa kuvaa.

– Perustuslaillisen sote-uudistuksen tekeminen vaatii sitä, että järjestäjällä täytyy olla tosiasiallinen kyky myös järjestämisen kantoon ja minkälainen tuo tosiasiallinen kyky on tilanteessa, jossa esimerkiksi lastensuojelupalveluista, perhepalveluista tai esimerkiksi päihdepalveluista olisi ulkoistettu 90 prosenttia, demariministeri pohtii.

Kiuru pohtii mahdollisten nopeiden muutosten aiheuttamia riskejä.

– Kun siinä maastossa tapahtuu muutoksia ja muutokset voivat olla niin nopeita, niin se saattaisi aiheuttaa sen, että osa porukasta jäisi vaille näitä palveluita, jos isojen toimijoiden yritystoiminta syystä tai toisesta esimerkiksi päättyy.

– Tällaisten tilanteiden varalta pitää suojautua ja tältä osin siinä kentässä nähdään jatkossa, että kirjavien sopimusten sijasta syntyy vaikuttavuutta siinä, että maakunta itse ottaa osan tästä tehtävästä suorittaakseen, Kiuru jatkuu. 

"Kehitys ei ole kansallisesti ollut kenenkään hanskassa"

Tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen huomauttaa, että palvelut, joissa iso osa on ulkoistettu, koskettavat keskeisesti haavoittuvia ihmisryhmiä ja heidän asumispalvelujaan. Kunnilla on ollut paljon vapauksia ostoissaan.

– Kunnat ovat olleet hyvin vapaita tekemään erilaisia ostopalvelusopimuksia ja ulkoistuksia viime vuosiin saakka ja ovat omaksuneet erilaisia strategioita ostopalvelujen suhteen. Osa on tietoisesti laajentanut palveluverkkoa ulkoistuksin ja ostopalveluin, osa on tehnyt sen ennemmin pakon edessä, kun esimerkiksi henkilöstöä ei ole saatu.

Tynkkysen mukaan kyse on siis sekä strategisista valinnoista että eri alueiden erilaisista palvelutarpeista ja mahdollisuuksista toteuttaa palveluja omana tuotantona, joko itse tai kuntayhtymän kautta.

– Myös erilaiset investointiavustukset esimerkiksi ARA:n maksamana ovat ohjanneet palvelutuotantoa kohti yksityisesti tuotettuja palveluja. Eli kunnat eivät ole halunneet itse investoida esimerkiksi rakennuksiin vaan ovat ostaneet palvelut yksityiseltä, Tampereen yliopiston tenure track -tutkija, dosentti Liina-Kaisa Tynkkynen kertoo.

Tynkkysen mukaan uudessa sote-uudistusesityksessä halutaan näyttää "kaapin paikka". 

– Kunnat ovat olleet hyvin itsenäisiä ja ostopalveluissa tapahtunut kehitys ei ole kansallisesti ollut kenenkään hanskassa. Ääri-ilmentyminä tästä ovat olleet isot kokonaisulkoistukset, jotka ovat tosiasiallisesti siirtäneet paljon valtaa yksityisille toimijoille. Julkista kontrollia, etenkin kansallista, mutta myös järjestämisvastuussa olevien tahojen, halutaan vahvistaa.

– Nyt esitetystä tulee myös vaikutelma, että edellisen hallituskauden suunnitelmiin halutaan ottaa nyt selkeä ero ja näyttää kuka palvelujärjestelmässä määrää kaapin paikan.

Tynkkysen mukaan linjauksia perustellaan myös julkisen hallintotehtävän kautta ja tällä pyritään varmaan osin varmistamaan, että esitys ei ainakaan näiltä osin kaadu perustuslakivaliokunnassa.

– Toisaalta ne johtavat myös niin sanottujen ulkoistusten mitätöimispykäliin, mitkä nähdäkseni ovat aika kovia, Tynkkynen jatkaa.

Uusi suhde määrittyy

Uusi soteuudistuksen linja on tutkijan mukaan määrittämässä julkisen ja yksityisen suhdetta uudenlaiseksi.

– Pitkään on menty niin, että palvelujärjestelmässä yksityisen tuotannon roolia on joko tietoisesti tai ajautumisen kautta kasvatettu. Jos nyt esitetty toteutuu, voi se johtaa siihen, että julkista tuotantoa on joillain paikkakunnilla alettava kasvattaa niissä palveluissa, joissa yksityisen rooli on iso.

– Paljon riippuu myös niin sanotusta sisältölainsäädännöstä, kuten hoitotakuusta ja siitä miten palvelusetelilainsäädäntöä kehitetään.

Tynkkysen mukaan sote-esityksessä sote-maakuntien liikkumavara palveluiden järjestäjinä on aika kapea.

–Tämä ulkoistuksiin puuttuminen kansallisella ohjauksella on yksi ilmentymä siitä, hän summaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ostopalveluhankinnat vuonna 2018 suhteessa käyttökustannuksiin.

1606 taulukko


Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja