Suurten kaupunkien johtajien mukaan sote-uudistus heikentää suurten kaupunkien toimintamahdollisuuksia. Syynä on suunniteltu rahoitusmalli, joka ei asiantuntijoiden mukaan huomioi muuttovoittoisten kaupunkien tarpeita. Kuntajohtajien mukaan edessä on palveluiden leikkauksia.
Espoossa koetaan, että suunniteltu rahoitusmalli vastaa näivettyvien kuntien palveluiden turvaamiseen, mutta ei huomioi kasvukaupunkien tarpeita.
Hallituksen esitys aiheuttaisi Länsi-Uudellamaalla 70 miljoonan euron leikkaukset verrattuna nykytilanteeseen.
– En näe, että on mitään mahdollisuuksia edetä tällä rahoitusmallilla. Siinä tehdään suoria tulonsiirtoja Espoosta ja Länsi-Uudeltamaalta muualle Suomeen. Kasvukaupunkien kannalta on mahdoton tilanne, että tulot leikataan pois, mutta meille jätetään edelleenkin vastuu kaikista kasvun aikaansaamisista veloista, kertoo Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.
"Meillä ei ole silloin mahdollisuuksia investoida kestävään kasvuun"
Suurin osa eli noin 80 prosenttia yleiskatteisesta rahoituksesta määräytyisi sairastavuuteen ja sosioekonomisiin tekijöihin perustuvan sote-palvelukertoimen perusteella.
Asukasmäärän perusteella (€/asukas) määräytyisi vain vajaa 15 prosenttia rahoituksesta. Hyvin pieni osa (alle 4 prosenttia) rahoituksesta määräytyisi vieraskielisyyden ja asukastiheyden perusteella.
– Se johtaa siihen, että joudumme ajamaan alas merkittävästi sivistystoimea, mutta joudumme ajamaan alas myös koko kasvumme. Meillä ei ole silloin mahdollisuuksia investoida kestävään kasvuun, mikä taas Suomen kansantalouden kannalta on tärkeää, Mäkelä sanoo.
Vantaa samoilla linjoilla
Myös Vantaalla suunniteltu rahoitus koetaan epäreiluna.
– Me olemme hoitaneet sosiaali- ja terveystoimen keskimääräistä tehokkaammin kuin valtakunnassa ylipäätään. Ja sen takia tämäkohtelee meitä ankarammin. Ne kunnat, joilla sote-kustannukset ovat olleet huomattavan korkeat, hyötyvät tilanteesta. Ja tämä tuntuu meistä epäoikeudenmukaiselta, toteaa Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.
– Meidän ja kumppanimme Keravan kohdalla käy niin, että menetämme todella paljon rahaa. Kyllä meidän täytyy sopeuttaa niitä tehtäviä, jotka meille jäävät, koska malli tulee viemään meiltä enemmän rahaa kuin mitä sote on meille tähän mennessä maksanut. Me menetämme todella paljon rahaa, Viljanen jatkaa.
"Miten kasvun edellyttämät investoinnit hoidetaan"
Vantaa on ottanut vastaan jo useamman vuoden Suomen suurinta muuttovoittoa. Ensi vuonna vireillä on kymmenen uutta päiväkotia.
Investoinnit ovat isoja sote-uudistuksen jälkeenkin - sen sijaan sote-palvelujen siirtyessä maakunnille kaupungin tuikitärkeät kunnallisverotulot tipahtavat kolmannekseen.
– Maakuntauudistus ei lopeta muuttoliikettä ja siksi peruspalvelujen investointeja tarvitaan edelleen. Viimeisen viiden vuoden aikana Vantaa on rakentanut 24 uutta päiväkotia tai päiväkotitilaa ja 8 uutta koulua tai koulutilaa.
– Sote-investoinnit ovat alle 5 prosenttia investoinneistamme. Miten kasvun edellyttämät investoinnit hoidetaan 6,3 prosentin verotuloilla, kun kunnallisverojen osuus on tulorakenteestamme ollut yli 70 prosenttia? kysyy Viljanen.
– Investointitarve ei meillä vähene mihinkään. Miten nämä investoinnit jatkossa tehdään? kysyy Viljanen.
"Yhtälö ei toimi suurissa kaupungeissa"
Sote-uudistuksen eräs ajatus on ollut se, että koska kunnilta otetaan iso palvelusektori pois, myös verotuloja voi ottaa pois. Miksi tämä yhtälö ei toimi?
– Yhtälö ei toimi suurissa kaupungeissa sen takia, että me kasvamme niin nopeasti. Suomessa on 311 kuntaa ja niistä vain parikymmentä kasvaa. Tässä mallissa on ehkä ajateltu keskimääräistä kuntaa, jossa väestö vähenee ja vanhenee. Näin ei käy meille.
"Velat jäävät, mutta liikevaihdosta lähtee puolet"
Yhtä lailla Tampereella pelätään palveluiden puolesta.
– Uuden hallinnon tason perustaminen ja palveluiden kokoaminen suuremman järjestäjän ei tule automaattisesti parantamaan palvelua tai yhteistyötä. Tavoitellun yhdenvertaisuuden hintana todennäköisesti onkintamperelaisten palvelujen heikkeneminen.
Nyt tamperelaisille suunnattujen palvelujen skaalaaminen koskemaan kaikkia pirkanmaalaisia tuskin onnistuu toiminnallisuuden häiriintymättä tai ilman merkittäviä lisäkustannuksia, arvioi Tampereen pormestari Lauri Lyly.
– Suhteellinen velkaantuminen tuplaantuu, kun velat jäävät mutta liikevaihdosta lähtee puolet. Tämä heikentää investointikykyä. Samaan aikaan kuntien nyt jo heikko taloudellinen tilanne jää kokonaisuudessan kuntien kannettavaksi, mutta tosiasiallinen kyky sopeuttaa heikkenee. Sopeutustoimet tulevat pääosin kohdistumaan sivistyspalveluihin: varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja lukioihin, arvioi Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.
Helsingin pormestaria harmittaa isojen kaupunkien joutuvan maksajiksi.
– Nykysuunnitelmissa on edelleen perustavaa laatua olevia ongelmia luodessaan uuden hallintoportaan ja rikkoessaan kaupunkien ja kuntien nykyisen perusmallin, jossa esim. soten, koulutuksen, työllisyystoimien, asunto- ja kaavoitustoimet voidaan laajasti integroida saman sateenvarjon alla vaikkapa segregaation vastaisessa työssä. Uudistuksen rahoitusmalli on myös isoille kaupungeille erittäin epäedullinen, sanoo Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori.
Kiuru: Rahoitus on aidosti auki
Muutoksia sote-lakeihin saattaa vielä tulla.
– Hallitus katsoi ennen lausuntokierroksen alkua, että tämä rahoitus on aidosti auki. Tässä on hyvin erilaisia intressejä sovitettavaksi yhteen ja eri maakunnat ovat eri tavalla suhtautumassa tähän ja ompa siellä vähän tukkanuottasillakin oloa. Että kyllä tämä pitää arvioida tämän lausuntokierroksen jälkeen vielä tarkkaan.
– Yksittäisten maakuntien osalta lopputuloksen pitäisi olla sellainen, että palvelutaso pystytään myöskin säilyttämään. Ja sitä kautta huoli on ihan aiheellinen, kuntatalous on tiukilla, ja sote-tehtäviä on vaikka muille jakaa tällaisena korona-aikana. Tottakai rahoitus puhuttaa, ja pyrimme juuri sen vuoksi käymään näillä aluekierroksilla, että kuulemme, millä tavalla tämä rahoitus tulisi vaikuttamaan maakuntien kantokykyyn ja suorituskykyyn, toteaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.
Ruhjooko sote-uudistus koululaitosta?
– Toivottavasti ei ainakaan jatkossa enää. Nythän käytäntö on ollut se, että tiukan kuntatalouden tilanteessa olemme olleet osittain myös pakotettuja koko kunnan keinovalikoimaa käyttämään. Erityisesti pienissä kunnissa palvelutason tarve on noussut, yksittäistenkin kansalaisten palvelutarpeen noustessa, että pienessä kunnassa on saatettu joutua tinkimään muusta kunnan toiminnasta, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutasoon on pystytty reagoimaan ja laskut maksamaan.
– Siltä osin uskon, että monet pienet kunnat näkevät pelastuksena sen, että nämä sote-tehtävät siirtyvät laajoille hartioille eli se ennakoitavuus paranee ja se rahoituspotti jää puhtaasti näiden muiden tehtävien hoitamiseen, Kiuru jatkaa.
