Pärjäät, kun nukut 7-8 tuntia

Tuoreen tutkimuksen mukaan parhaimman suorituksen takaa 7-8 tunnin uni. Pidempiä, yli 9 tunnin unia vetelevät suoriutuivat kognitiivisissa testeissä huonommin kuin 7-8 tuntia nukkuvat. Eli 7-8 tunnin yöunilla opit ja pärjäät parhaiten. Sekä lyhytunisten että pitkään nukkuvien terveysriskitkin kasvavat.

Tiedot ilmenevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n johtamasta Terveys 2000 -tutkimuksesta.

Tutkimuksessa osoitettiin, että keskimääräistä lyhyempään (6 tuntia tai vähemmän) nukkuvat suoriutuivat testeissä keskimäärin huonommin kuin 7-8 tuntia nukkuvat, mutta myös keskimääräistä pidempään (9 tuntia tai enemmän) nukkuvat suoriutuivat kognitiivisissa testeissä huonommin kuin 7-8 tuntia nukkuvat.

Erot eivät johdu terveydentilasta, iästä tai koulutuksesta. Unen pituuden erot yksilöiden välillä selittivät vain pienen osan yksilöiden välisistä eroista.

Tutkittavien kokemilla unettomuusoireilla oli selkeä yhteys henkilöiden subjektiiviseen kokemukseen oman muistinsa ja älyllisen toimintakykynsä heikentymisestä, mutta ne eivät selittäneet testeissä mitattua suoriutumista. Tutkittavien oma käsitys arjessa suoriutumisesta liittyi voimakkaammin heidän kokemukseensa unensa pituudesta ja laadusta kuin riippumattomasti mitattuun testisuoriutumiseen. Sekä lyhyt- että pitkäuniset henkilöt, jotka kokivat unensa huonoksi, tunsivat muistinsa ja älyllisen toimintakykynsä huonontuneen voimakkaammin kuin se todellisuudessa heikentyi.

Tutkimuksen tulokset tukevat aiempia vielä selittämättömia tuloksia, joiden mukaan sekä poikkeuksellisen lyhyt- että pitkäunisten joukossa monet keskeiset terveysriskit ovat kohonneet.

Yhteyttä ei ole vielä selitetty

Toimintakyvyn ja unen pituuden välisen yhteyden luonne on myös toistaiseksi selittämättä.

Tutkimus kohdistuu kahteen vaihtoehtoon. Voidaan ajatella, että vapaaehtoisesti tai elämäntilanteesta johtuva riittämättömästi nukkuminen heikentää aivojen normaaleja toimintaprosesseja aiheuttaen näin niiden suorituskyvyn laskua. Tämä ei kuitenkaan selitä poikkeavan pitkän unen yhteyttä heikentyneeseen toimintakykyyn.

Toinen vaihtoehto on, että unen häiriö, joka voi aiheutua joko aivojen omasta fysiologisesta häiriöstä tai ympäristön aiheuttamista häiriöistä, voi ilmetä kahdella tavalla: joko unettomuustyyppisenä häiriönä (poikkeavan lyhyenä unena) tai yrityksenä korjata tilannetta unta pidentämällä (poikkeavan pitkänä unena).

Artikkeli on julkaistu Euroopan Unitutkimusseuran Journal of Sleep Research -lehdessä.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat