Mainos

Paria sataa kyläkoulua uhkaa lakkautus

Kymmenien kyläkoulujen kohtalo ratkeaa näinä viikkoina, kun kunnat vahvistavat ensi vuoden talousarvionsa. Lakkautusuhka koskee jopa paria sataa pientä koulua eri puolilla maata, arvioi selvitysmies Vesa Purokuru.

Purokuru on selvittänyt kyläkoulujen mahdollisuuksia valtioneuvoston asettamalle maaseutupoliittiselle yhteistyöryhmälle. Pienet koulut on myös monissa kunnissa nähty säästökohteena. Suurimpana syynä kyläkoulujen sulkemisiin on maaseudun väestökehitys ja muuttoliike taajamiin. Ennätysvuonna 93 lakkautettiin 124 koulua, viime vuonna alle sata.

-Kun markat eivät riitä, jostain päästä on toimintoja lähdettävä tarkkailemaan, Purokuru näkee.
-Peruskysymys on, suljetaanko kouluja vai tehdäänkö yhä parempaa kuntaa, joka houkuttelisi uusia asukkaita.

Kyläkouluista palvelukeskuksiksi

Purokuru on tuoreessa selvityksessään lähtenyt siitä, mitä koulu itse voi tehdä arvostuksensa eteen.
-Erikoistuminen, jatkuva kehittäminen ja valppaus ovat kyläkoulujen mahdollisuuksia tässä tilanteessa. Monensuuntainen yhteistyö kyläkoulujen kesken ja eri asiantuntijatahojen kanssa tai esimerkiksi tietotekniikan kehittäminen voivat vahvistaa koulun toimintaedellytyksiä, Purokuru arvioi.

-Pelkän 7-12-vuotiaiden perusopetuksen varassa koulut eivät välttämättä selviä, tämä tehtävä voidaan hoitaa kirkonkylälläkin, hän huomauttaa.

Alle 20 oppilaan koulun kustannukset oppilasta kohden nousevat korkeiksi. Kyläkoulujen tähän asti tekemä työ ei enää riitä kuntatalouden kiristyessä.
-Esikoulun, päivähoidon ja vaikka vanhusten kerhon yhdistäminen perinteiseen kouluun voisi lisätä kyläkoulun ja koko kylän painoarvoa kunnan kokonaisuudessa, Purokuru toteaa.

Hän toivoo pienille kouluille työrauhaa oman toiminnan kehittämiseksi. Tavoitteena voisi olla aivan uudenlainen kunnan eri hallinnonaloja yhdistävä palveluorganisaatio, jonka yhtenä tuotteena olisi koulu.

Taideaineet ja pienryhmät vahvuutena

Kyläkoulujen sulkemisessa ei ole kyse vain oppilaiden siirtämisestä yksiköstä toiseen. Viisarinmäen ala-aste Toivakassa on yksi monista uhanalaisista kouluista. Kaksiopettajaisessa koulussa on 22 oppilasta. Koulu on erikoistunut panostamalla taideaineisiin ja sijoittamalla erityisoppilaita tavanomaisiin opetusryhmiin.

-Kolmannes oppilaistamme on sellaisia, joille on suositeltu koulunkäyntiä pienryhmässä, opettaja Hannu Paananen mainitsee. Erityisopetuksen liittäminen koulun ohjelmaan oli Paanasen mukaan luonnikas ratkaisu, sillä pienryhmää kaipaavia oppilaita oli tarjolla. Myös opettajakunta oli valmis ottamaan haasteen vastaan. Paananen uskoo, että hyvin hoidettu koulu voi houkutella kuntaan uutta väkeä.

-Se että kunnan sisällä liikutellaan lapsia ei lisää lasten määrää. Tänne pitäisi saada lisää lapsiperheitä, joita pieni perheenomainen ja yksilöllinen koulu voisi kiinnostaa. Mutta vaikka koulu olisi kuinka hyvä, se ei auta, ellei ole asuntoja, Paananen huomauttaa.
(STT)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.