Metsäyhtiö UPM:n ja Paperiliiton jumi työehtosopimusneuvotteluissa johti tiistaina lakonuhkaan. Paperiliiton hallitus ilmoitti mahdollisesta työnseisauksesta UPM:n paperiteollisuuden työehtosopimusta noudattaneissa tehtaissa.
Lakko alkaisi tehtailla vuoden alussa. Se kestäisi kolme viikkoa, ellei sitä ennen saavuteta neuvottelutulosta uudesta työehtosopimuksesta.
Paperiliiton mukaan syynä lakkovaroitukseen on se, että osapuolet eivät ole pystyneet neuvottelemaan yrityskohtaisesta työehtosopimuksesta. Paperiliitto haluaa sopia UPM:lle yhden sopimuksen.
– UPM lähtee neuvottelemaan ainoastaan, jos tehdään viisi eri liiketoimintakohtaista sopimusta ja täysin uudelta pohjalta, Paperiliitto totesi tiedotteessa.
Lisäksi UPM on liiton mukaan ilmoittanut muuttavansa yksipuolisesti työntekijöiden työsuhteiden ehtoja vuoden alusta.
Metsäteollisuus ei enää neuvottele työehtosopimuksesta, joten neuvotteluja on käyty yrityskohtaisesti. Työehtosopimus on voimassa enää vuoden loppuun.
"Paperiliitto ei edes tiedä, mitä haluamme"
UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen mielestä tilanne on outo, sillä työehtosopimusneuvottelujen alkuun ei ole edes päästy.
– Paperiliitto ei edes tiedä, mitä haluamme. Kuitenkin se on jo julkisuudessa viitannut viralliseen sovitteluprosessiin. Sehän olisi valtakunnansovittelijainstituutin väärinkäyttämistä, että menisimme sinne, kun Paperiliitto ei ole edes yrittänyt neuvotella, hän sanoo STT:lle.
Hänestä syy siihen, ettei Paperiliiton kanssa ole päästy työehtosopimuspöytään, liittyy valtaan.
– Se on se ay-valta. Paperiliitto roikkuu vanhassa.
UPM perustelee erillisten sopimusten merkitystä liiketoiminta-alueille niin, että nykyinen sopimusjärjestelmä on rakennettu paperin kasvuun eikä palvele monialaista yritystä.
Liiketoiminta-alueilla on omanlaista tuotantoa: graafisia papereita, tarroja, erikoispapereita, sellua ja biopolttoaineita. Eri osa-alueita on Pesosen mukaan vaikea niputtaa yhden työehtosopimuksen alle, sillä niissä on muun muassa niin erilaiset menestystekijät.
– Yritämme nyt johtaa monialaista kasvuyritystä graafisen paperin historialla, Pesonen sanoo.
Graafisten papereiden kysyntä on kuitenkin hiipuva.
UPM:llä on Suomessa 6 800 työntekijää. Näistä paperipuolella on 1 900 työpaikkaa.
Vauhtia neuvotteluihin erilaisilla lupauksilla
Sopimista vauhdittaakseen UPM on luvannut, että jos muun muassa työn järjestämisestä ja joustavuudesta pystytään sopimaan, taataan työntekijöille vähintään nykyinen vuosiansiotaso tulevalle sopimuskaudelle. Lisäksi henkilöstöedut on luvattu pitää voimassa viisi vuotta.
– Halusimme poistaa ihmisiltä pelon, että kahden vuoden päästä työnantaja alkaa napsia etuja pois. Ei moderni yhtiö, joka haluaa parhaat suomalaiset töihin, voi sillä tavalla mieltään muuttaa, Pesonen sanoo.
Esimerkiksi vuorojärjestelmä on Pesosen mukaan nykyisellään hyvin jäykkä. Vaikkapa paperipuolella kysyntä heittelee niin suuresti, että työnantaja haluaisi työjärjestelyihin joustoa.
Pesonen sanookin antaneensa graafisen paperin liiketoiminnan neuvottelijoille mandaatin, että jos löytyy tuottavuutta ja kilpailukykyä parantava sopimus, UPM sitoutuu siihen, että Suomesta ei suljeta koneita sopimuskauden aikana. Tämä mandaatti poistuu, jos lakko alkaa.
UPM:n palkankorotusvaraa Pesonen ei kerro eikä sitä, kuinka paljon kustannustaso voi nousta.