Lähes neljä viidestä nuoresta kokee hyvinvointinsa heikentyneen korona-aikana, selviää MTV Uutisten ja Suomen nuorisoalan kattojärjestön Allianssin kyselystä. Nyt on viimeinen hetki toimia, sanoo Allianssi ry:n toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm.
Allianssi ry:n toiminnanjohtaja Munsterhjelmin mukaan viimeistään nyt kaikkien suomalaisten tulisi olla huolissaan siitä, mitä korona- ja koronarajoitukset ovat nuorille tehneet.
– On varmasti ilmiselvää, että jos elämän merkittävimmästä ajanjaksosta, jolloin otetaan suuntaa loppuelämään, viedään pois yhteisöllinen ulottuvuus, toisten kautta oppiminen ja omaksi itseksi kasvaminen, niin totta kai sillä on vaikutuksia, hän sanoo MTV:n Uutisaamussa.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus on todennut, että rajoitukset poistuvat maaliskuun alkuun mennessä.
– Täytyy muistaa, että nuoret ovat eläneet ainutkertaista nuoruuttaan pandemiassa. On äärettömän tärkeää ottaa nuoret mukaan jälleenrakentamiseen, toteaa Mieli ry:n asiantuntija Anni Helotie.
Lue myös: Koronakysely kertoo karua kieltään nuorten tilanteesta – "Tähän on puututtava isosti ja isolla rahalla"
Munsterhjelmin mukaan rajoitusten loputtua ei automaattisesti palata niin sanottuun vanhaan normaaliin. Myöskään "poppakonsteista" ei hänen mukaansa ole apua.
– Tarvitaan aika järeitä ja isoja resursseja, että nuoret voivat taas paremmin, Munsterhjelm sanoo.
– Vertaisin tätä suoraan esimerkiksi sota-aikoihin ja lamaan 90-luvun alussa. Se iski kaikkiin suomalaisiin. 90-luvun lama heijastui nuorten ja lasten koko elämään: Heillä on mielenterveyden ongelmia, vaikeuksia muodostaa ihmissuhteita ja vaikeuksia päästä kiinni työelämään ja koulutukseen, Munsterhjelm listaa.
Munsterhjelmin pelko on, että jos ongelmaa ei oteta vakavasti, niin Suomessa on 20–30 vuoden päästä samanlaista tutkimusta korona-ajan nuorista kuin mitä nyt on laman lapsista.
Lue myös: Kooste kahden vuoden koronakamppailusta – näin rajoitukset ovat vaikuttaneet elämään Suomessa
0:38