Mielenterveyshoitoa yli lain määräämän ajan odottaneita nuoria nyt 9 kertaa enemmän kuin ennen koronaa – "Isompi pommi kuin on ymmärretty" | MTV Uutiset
"Isompi pommi kuin on ymmärretty": Mielenterveyshoitoa yli lain määräämän ajan odottaneita nuoria nyt 9 kertaa enemmän kuin ennen koronaa
2:06Nuorten mielenterveysongelmat ovat entistä jyrkemmässä kasvussa – katso Seitsemän uutisten uutisjuttu tästä.
Nuorilla vuosien ajan yleistynyt ahdistuneisuus- ja masennusoireilu on kääntynyt entistä jyrkempään kasvuun. Samaan aikaan valtakunnallinen pula psykiatreista ja psykologeista on vaikeuttanut oikea-aikaisten mielenterveyspalvelujen saatavuutta.
Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa lakisääteisen hoitotakuuajan ylittäneiden määrä on korona-aikana moninkertaistunut.
Viime vuonna nuorisopsykiatrista erikoissairaanhoitoa yli kolme kuukautta eli yli lain määräämän hoitotakuun odottaneiden potilaiden osuus oli noin 9-kertainen verrattuna koronaa edeltävään aikaan, lastenpsykiatrian kaksinkertaistunut.
– Puhutaan jo niin valtavasta massasta, että varmaan mikään hoitojärjestelmä ei siitä selviäisi, toteaa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.
"Voimavarat ovat olleet hyvinkin niukat"
Tilanteessa näkyy henkilöstöpula, mutta myös se, että asiantuntijan mukaan ennaltaehkäiseviin palveluihin ei ole haluttu panostaa riittävästi.
– Voimavarat ovat olleet hyvinkin niukat. Mielenterveysasioita ei ole priorisoitu riittävästi terveydenhuollon sisällä. Että oltaisiin annettu sinne voimavaroja eli henkilöitä ja rahaa toteuttaa hoitoja ja nimenomaan tätä varhaista tunnistamista, sanoo THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen.
Pitkien jonojen seuraukset voivat olla traagiset.
– Sehän on täysin kestämätön tilanne sille lapselle sekä hänen läheisilleen. Eihän tällaista tilannetta saisi päästää syntymään, Pekkarinen sanoo.
– Mitä pidemmäksi jonot kertyvät, sitä kalliimmaksi se sitten alkaa tulla, lisää Partonen.
"Isompi pommi kuin on ymmärretty"
Lapsiasiavaltuutetun mielestä Suomessa on käynnissä isompi kansantaloudellinen ja kansanterveydellinen pommi kuin mitä on ymmärretty.
– Toivoisin, että tämä otettaisiin nyt erittäin vakavasti. Yhdysvalloissahan on julistettu kansallinen hätätila nuorten mielenterveyden vuoksi tämän koronan aikana ja kyllä meillä pitäisi pyrkiä johonkin samansuuntaiseen yhteiseen kannanottoon. Näin ei voi jatkua, että meidän lapset ja nuoret voivat henkisesti näin huonosti.
"Saa olla tavallinen!"
MTV Uutisten haastattelema sosiaalietiikan professori muistuttaa, että sairaanhoidossa ei yhteiskunnan syviä ongelmia kyetä korjaamaan.
– Aikaisemmin nuorilla ei ollut niin ankaria vaatimuksia. Oli enemmän mahdollisuuksia etsiä itseään, kokeilla ja löytää, toteaa Jaana Hallamaa, Helsingin yliopistosta.
Hallamaa haluaa jakaa tavallisuuden ilosanomaa.
– Saa olla tavallinen! Tavallisten ihmisten varassa yhteiskunta pyörii – ei some-menestyjien tai loistavien lahjakkuuksien.
Mikä tässä ajassa murtaa mielenterveyttä?
– Niin paljon on sellaista sanomaa, että "Se on itsestä kiinni ja jos tekee väärän valinnan, niin elämä on pilalla". Eihän meidän kenenkään elämä ole vain itsestä kiinni, vaan me olemme kokoajan toistemme varassa.
Hallamaa kertoo, että elämme individualismin aikaa.
– Individualismi ja yksilöllisyyttä korostava liberalismi on voimistunut. Siitähän tulee ajatus, että ihminen on oman onnensa seppä. Ja kunhan saa jonkun loistavan idean, ponnistautuu keskinkertaisuuden yläpuolelle. Keskinkertaisuutta ja tavallisuutta pidetään kauheana, vaikka niiden varassa maailma menee eteenpäin. Tämä kaikki luo kovia paineita nuorille.
"Olemme ulosmitanneet resurssit ja ehkä tulevaisuudenkin"
Hallamaa näkee nuorten oireilun laajemmin.
– Ihmisryhmät voivat oireilla yhteiskunnan puolesta. Oirehdinta on merkki meidän kaikkien vaikeuksista. Nuorison pitäisi olla se eteenpäin suuntautuva, iloinen ja tulevaisuudentoivoinen sukupolvi ja me vanhemmat emme ole toimineet hyvin, kun emme ole kyenneet tarjoamaan sellaisia edellytyksiä, että tämä olisi mahdollista. Sen sijaan olemme ulosmitanneet resurssit ja ehkä tulevaisuudenkin.
Mutta olemme vielä täällä, joten meillä on toivoa. Toivoon pitää kiinnittyä ja tehdä asioita eikä heittää läskiksi.
Hallamaa antaa loppuun vinkin.
– Usein ajatellaan, että kunhan saisi pään kuntoon, niin asiat menisi paremmin, vaikka usein se on niin, että kunhan saa toimia ja tehdä yhdessä ja yhteistyössä ja vaikuttaa, niin jo se vie pois synkistä ajatuksista. Ja lisäksi saadaan jotakin paljonkin aikaan!
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
