Palkatut kerääjät tekevät miljoonatulosta järjestöille

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Palkattujen katutyöntekijöiden, feissareiden, käyttö on mullistanut kansalaisjärjestöjen varainkeruun Suomessa. Feissarit hankkivat järjestöille rahaa jo kymmeniä miljoonia euroja vuodessa ja satoja tuhansia uusia tukijoita. Monet kritisoivat palkattujen kerääjien käyttöä, mutta järjestöjen mukaan feissareiden palkkoihin kuluu vain noin kymmenen prosenttia keräysvaroista.

    Järjestöt käyttävät yhä enemmän palkattuja varainkerääjiä. Talkookerääjien lisäksi kaduille on ilmestynyt ammattilaiskerääjiä eli feissareita, jotka hankkivat järjestöilleen kuukausitukijoita kymmenen euron tuntipalkalla. Feissareita on jo kaikilla suurimmilla avustusjärjestöillä lähes koko Suomessa.

    Talkookerääjien keskuudessa feissareihin suhtaudutaan varauksella lähinnä siksi, että ne kohottavat keräyskuluja. Tästä huolimatta suomalaiset ovat lähteneet sankoin joukoin kuukausitukijoiksi järjestöille ja räjäyttäneet näiden varainhankinnan.

    Elina Seppä-Jokela tukee WWF Suomea viidellä eurolla kuukaudessa.

    - Viisi euroa kuussa menee Saimaan norppien hyväksi. Mutta olen kyllä miettinyt myös sitä, että minkä verran siitä summasta oikeasti menee itse norppien hyväksi.

    Vielä muutama vuosi sitten tukijat laskettiin sadoissa tai tuhansissa, nyt suoraveloituksessa on satoja tuhansia suomalaisia ja tulot miljoonaluokkaa järjestöä kohti. Varainhankinnan kulut liikkuvat 20 - 30 prosentissa. Osuudesta varainhankkijoiden palkkoihin kuluu alle puolet.

    Feissareiden osuus rahankeruussa on merkittävä. Esimerkiksi Unicefissa varainkeruukapasiteetista lähes puolet lepää feissareiden varassa.

    Palkatuilla varainhankkijoilla on tuntipalkka ja tulostavoite. Hyvä tulos on innostanut yhä uusia järjestöjä palkalliseen varainkeruuseen, mikä tarkoittanee tulevaisuudessa valvonnan tiukentumista.

    (MTV3)

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •