Pakolaisapu tyrmää Väyrysen kommentit

Kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen kommentit pakolaiskiintiöiden pienentämisestä ja turvapaikanhakijoiden suuresta määrästä saa Suomen Pakolaisavun takajaloilleen. Hallituksen puheenjohtaja Thomas Wallgren pitää ministerin kommentteja erittäin turhina.

- Kommentit tuntuvat typeriltä ja turhilta. Väyrynen on kuitenkin kehitysministerinä ollut aina heikomman puolella. Pakolaisasioita ei pidä käsitellä yleisenä, vaikkapa talouspolitiikkaan liittyvänä asiana, vaan humanitäärisenä kokonaisuutena. Olisin uskonut, että Paavo Väyrynen kokeneena ja maailmanlaajuiseen yhteistyöhön sitoutuneena ihmisenä olisi muistanut tämän tänään paremmin, Wallgren harmittelee MTV:n haastattelussa.

Puheenjohtajan mukaan Suomen tilanne ei suinkaan järky kiintiöpakolaisista, vaan se on esimerkiksi maan kansainvälisen imagon kannalta hyvä asia. Suomi voi osoittaa olevansa humanitäärinen ja apuun sitoutunut maa.

- Täytyisi muistaa, että pakolaiset ovat ihmisiä, joita todella vainotaan, he joutuvat virumaan pitkittyneiden konfliktien vuoksi leireillä ja elävät erittäin kurjissa oloissa. Maailmassa tarvitaan maita, jotka ovat valmiita ottamaan tällaisia ihmisiä. Kaikkia ei voi auttaa, mutta Suomelle on hieno asia, että voidaan olla tällaisessa mukana.

EU:n keskiarvoa enemmän

Suomi ottaa Pohjoismaisessa vertailuryhmässä esimerkiksi Yhdysvaltoihin, Australiaan ja Kanadaan verrattuna vähän pakolaisia. EU.n keskiarvoon verrattuna 750 pakolaisen kiintiö on sen yläpuolella.

- Suomi on pitkään ajanut sitä, että mahdollisimman moni maa ryhtyisi ottamaan YK:n pakolaisavun määrittelemiä kiintiöpakolaisia. Asiassa on edistytty viime vuosina. Kiintiöpakolaiset ovat koko maahanmuuttopolitiikassa erittäin pieni määrä, mutta erittäin tärkeä ja hädänalainen ryhmä. Jos suomi alkaisi ajaa omaa linjaa, koko järjestelmä kärsisi kolauksen, Wallgren sanoo.

Suomen Pakolaisapuon esittänyt pakolaiskiintiön kaksinkertaistamista. Puheenjohtaja muistuttaa, että maailman pakolaisista neljä viidesosaa joutuu menemään etelän erittäin köyhiin maihin mm. Afrikassa.

Pakolaisavun hallituksen puheenjohtajan mielestä on harmi, että Ihmisillä on väärä käsitys siitä , että kovilla otteilla voidaan hallita maailman muuttoliikkeitä.

- Otteita koventamalla ei voiteta mitään. Ainoa tapa on edetä lain ja hallinnollisin keinoin sekä humanitääriset arvot muistaen. Jos poliisin, armeijan tai rajavartiolaitoksen otteita kovennetaan, seuraa katastrofi, Wallgren miettii.

"Väyrysellä ei röntgenkatsetta"

Irakilaisia pakolaisia

Pakolaisavun hallituksen puheenjohtajan mielestä on harmi, että Ihmisillä on väärä käsitys siitä , että kovilla otteilla voidaan hallita maailman muuttoliikkeitä.

- Otteita koventamalla ei voiteta mitään. Ainoa tapa on edetä lain ja hallinnollisin keinoin sekä humanitääriset arvot muistaen. Jos poliisin, armeijan tai rajavartiolaitoksen otteita kovennetaan, seuraa katastrofi, Wallgren miettii.

Ministeri väyrysen mielestä Suomen turvapaikkakäytäntö on löysä. Väyrysen mielestä Suomeen tulee aivan liikaa aiheettomia turvapaikkahakemuksia.

- Lähtökohtana on, että jokainen ihminen tarvitsee hakemukselleen yksilöllisen harkinnan ja kohtelun. Jos tutkimukset osoittavat, että toisen hakemus on vailla perusteita ja toisen perusteltu, se on normaalia elämää. Mitään sellaista röntgenkatsetta ei ole ministeri Väyrysellä eikä kellään muullakaan, että hän voisi katsoa, että tämä on hyvä pakolainen ja tämä huono ihminen.

Pakolaisapu pitää hyvänä, että budjettiin on varattu rahaa turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttamiseen. Wallgrenin mielestä raha ei saisi ratkaista tällaisia asioita.

- Liikaa kuluja tulee myös siitä, että ihminen sairastaa. Se, että yritetään toimia oikein, maksaa jotakin. Jos me haluamme olla joku barbaarivaltio, joka toimii miten sattuu ja vähät välittää ihmisoikeuksista, se on halvempaa. Mutta ei kai ihmiselämän tarkoitus aina ole se, että kaikki on halpaa. Eikös tavoitteena ole, että eletään oikein ja hyvin.

Väyrysen mukaan jos turvapaikanhakijan hakemus on evätty toisessa EU-maassa , tällainen henkilö olisi heti käännytettävä pois.

- Kun EU-maassa hakemusten käsittelyprosessit ovat kunnossa, yhden maan tutkimukset riittävät, Wallgren sanoo.

- On esimerkiksi Kreikka, jossa ei haluta ja pystytä käsittelemään hakemuksia tarpeeksi hyvin. Suomi ei sen vuoksi palautakaan sinne naisia ja lapsia. Liian harva maa toimii niin hyvin, että palauttaminen on oikeusvaltion periaatteiden mukaista.

Wallgrenin mielestä heikoimpiin kohdistuu kaikkein rajuimmin vääryydet systeemissä.

- Humanitäärinen apu ei ole aina helppoa, mutta suomelle olisi suuri takaisku jos alkaisimme erottua huonompana kuin tähän asti, puheenjohtaja muistuttaa.

Lue myös:

    Uusimmat