Maija Salmi: Paholaisen juna. Matkalla kohti amerikkalaista unelmaa. Atena. 2015. 221 s.
Minkälainen on äiti, joka ei voi onnitella tytärtään tämän syntymäpäivänä? Näin kysyy elsalvadorilainen Pilar. Toimittaja Maija Salmi tapasi hänet Tenosiquessa Etelä-Meksikossa lähellä Guatemalan rajaa.
Pilar oli joutunut pakenemaan kotoaan El Salvadorista sen jälkeen, kun hänen miehensä oli murhattu, ja Pilar itse selvinnyt samassa tapahtumassa kolmesta päähän osuneesta luodista kuin ihmeen kaupalla. Aviomies murhattiin kotonaan, koska hän ei ollut suostunut maksamaan paikalliselle jengille suojelurahaa. Pilarin oli lähdettävä pian. Hänen vaikeasti vammainen tytär jäi Pilarin äidin hoiviin.
Näin Pilar Salmelle tarinan kertoo, ja antaa todistukseksi koskettaa ohimossaan olevia luotien jättämiä kuoppia.
Murhien Keski-Amerikka
Meksikosta Yhdysvaltoihin eivät pyri vain meksikolaiset. Keski-Amerikan pienet valtiot ovat murhatilastojen kärkialuetta maailmassa. Jengiväkivalta, eliittien harjoittama väkivalta, köyhyys, työttömyys ja rasismi ajavat keskiamerikkalaisia Meksikoon ja toivon ihmemaahan Yhdysvaltoihin.
Salmen kirja on karu kertomus 2000-luvun siirtolaisuudesta. Moni joutuu lähtemään paremman elämän hakuun. ”Siirtolaiseksi päädytään olosuhteiden pakosta. Suurin osa ikävöi maastaan kaikkea muuta paitsi lähdön syytä”, hän kirjoittaa.
Paholaisen junat, trenes de la bestia, ovat Meksikon halki kulkevia tavarajunia, joilla laittomasti rajan yli tulleet siirtolaiset pyrkivät Yhdysvaltoihin, mutta nyttemmin yhä enemmän myös jonnekin Meksikoon. Ja nykyään yhä useammin junan sijasta kävellen, koska junien valvonta on lisääntynyt.
