Monet päiväkotien työntekijät ovat marssineet tänään ulos työpaikoiltaan päiväkodeista. Ulosmarssi on vastalause uudelle varhaiskasvatuslaille. Siinä muun muassa ehdotetaan, että ammattikorkeakouluista valmistuneet päiväkotityöntekijät eivät jatkossa saisi samaa nimikettä valmistuessaan kuin yliopistosta valmistuneet päiväkotityöntekijät.
Näin ollen myös heidän tehtävänsä päiväkodeissa olisivat erilaisia. Varhaiskasvatuslakia on arvosteltu siitä, että se luo päiväkoteihin hierarkisen järjestelmän.
Mistä uudessa varhaiskasvatuslaissa on kyse?
– Varhaiskasvatuslain on tarkoitus nostaa työntekijöiden koulutustasoa päiväkodeissa.
– Jatkossa ammattikorkeakoulutetut päiväkotityöntekijät olisivat nimikkeeltään varhaiskasvatuksen sosionomeja ja yliopistokoulutetut edelleen varhaiskasvatuksen opettajia. Lastenhoitajat olisivat jatkossa varhaiskasvatuksen lastenhoitajia. Ministeriön mukaan uudet nimikkeet kertovat erilaisesta osaamisesta.
– Tällä hetkellä joka kolmannen päiväkodissa työskentelevän pitää olla valmistunut yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta. Pitkän siirtymäajan jälkeen määrä olisi kaksi kolmesta. Nyt henkilökunnasta 60 prosenttia on koulutukseltaan lastenhoitajia. Lastenhoitajien määrä putoaisi jatkossa 30 prosenttiin.
– Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2030.
MTV uutiset haastatteli pääkaupunkiseudulla päiväkodissa sijaisuutta tekevää naista, joka on valmistunut tänä keväänä ammattikorkeakoulusta sosionomiksi. Hän haluaa pysytellä jutussa nimettömänä, joten kutsutaan häntä jutussa vaikka Annaksi.
Anna on pettynyt hallituksen kaavailemaan lakimuutokseen. Hän jopa miettii, että olisi tehnyt ammatinvalintansa toisella tavalla, jos olisi tiennyt tulevasta lakimuutoksesta.
– Olen vastavalmistunut sosionomi eli lastentarhanopettaja ammattikorkeakoulusta. Nyt alkaa tuntua siltä, että oliko koko koulutukseni aivan turha. Koen että olen pätevä lastentarhan opettajaksi sosionominakin, sillä minulla on paljon sosiopedagogista osaamista, hän harmittelee.
Yhtä päteviä, mutta eri tehtävät?
Lakimuutos astuisi voimaan vasta vuonna 2030. Muutokselle halutaan pitkä siirtymäaika. Haastattelemamme Anna on huolissaan siitä, onko hänellä töitä enää vuoden 2030 jälkeen.
– Uusi laki tarkoittaisi sitä, että minulla on edelleen lastentarhanopettajan pätevyys, mutta käytännössä päiväkotiryhmässä pitäisi olla myös yksi kandidaattitutkinnon yliopistossa suorittanut lastentarhanopettaja. Se tietenkin heikentää minun työmarkkina-asemaani, vaikka olemme yhtä päteviä.
Naisen mielestä uusi varhaiskasvatuslaki on laadittu hyvin hätäisesti.
– Sen suunnittelussa ei ole kuultu kovinkaan kattavasti asiantuntijoita. Ainakaan koulutusta koskeva lakimuutos ei perustu minkäänlaisiin faktoihin.
Laki muuttaa käytännön työn päiväkodeissa
Naisen lisäksi moni muukin on suivaantunut tilanteesta.
– Olen kuullut paljon hämmentyneitä kommentteja. On käsittämätöntä, että ihmiset, jotka ovat tehneet perikymmentä vuotta tätä työtä, eivät enää saisi toimia lastentarhanopettajina.
Nainen pelkääkin, että lakimuutos sekoittaa käytännön työn päiväkodeissa, jos vain yliopistokandi voi suunnitella ja vastata lasten opetuksesta. Sosionomit vaihtaisivat kurahousuja, kandit keskittyisivät pedagogiikkaan. Sosionomit voisivat työskennellä jatkossa kandidaattitutkinnon suorittaneiden apulastentarhanopettajina.
– Suuttumus tulee siitä, että meillä ammattikorkeakoulutuksen suorittaneilla on ihan yhtä paljon varhaiskasvatukseen liittyviä opintoja kuin yliopistotutkinnon suorittaneilla kandeilla. Käytännössä meillä molemmilla on alempi korkeakoulututkinto, toisella kandidaatin tutkinto, toisella sosionomin tutkinto. Haluaisin, että jatkossa haetaan virkaan pätevää varhaiskasvatuksen opettajaa, ei kandia eikä sosionomia.
"Henkilökuntaa ei löydy jatkossa"
– Pahimmassa tapauksessa tässä käy niin, että vain kandidaatin tutkinnon yliopistossa suorittanut saa lopulta palkankorotuksen.
Pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä noin 600 täyttämätöntä lastentarhanopettajan virkaa.
– Miksi tehdään lakimuutos, joka heikentää entisestään pätevän henkilökunnan löytymistä, Nyt pätevyys viedään ihmisiltä, joilla se jo olisi.
Uusi varhaiskasvatuslaki keskittyy naisen mukaan loppujen lopuksi epäoleellisiin asioihin. Päiväkodeissa työskentelevien työote on hänestä ratkaiseva, eivät tutkinnot. Naisen mukaan ongelmat ovat loppujen lopuksi aivan muualla, esimerkiksi sekä lasten että aikuisten kannalta liian suurissa päiväkotiryhmissä.