Varhaiskasvatuksen tilanne Suomen kaupungeissa alkaa olla hälyttävä. Pahimmillaan työvoimapulan voi katsoa vaarantavan jo joissain päiväkodeissa hoitolasten turvallisuuden.
Vuodesta 2030 lähtien päiväkotien henkilökunnasta puolella täytyy olla korkeakoulututkinto.
Kyseessä on uusi henkilöstömitoitus. Henkilöstömitoituksella tarkoitetaan sitä, kuinka monta kasvattajaa tarvitaan lapsiryhmää kohden varhaiskasvatuksessa.
Tällä hetkellä ryhmässä täytyy olla kolme työntekijää, joista yhdellä pitää olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus.
Jatkossa vaatimus koskee yhden työntekijän sijaan kahta, ja vähintään toisella täytyy olla varhaiskasvatuksen opettajan tutkinto.
Kaupungit eivät pysty noudattamaan nykyistäkään lakia
Ongelmana on, etteivät kaupungit tälläkään hetkellä pysty noudattamaan nykyistä lakia.
Ammattijärjestö Tehyn vuonna 2021 tekemän kyselyn mukaan jopa lähes puolet lapsen päivähoidosta on aikaan, jolloin päiväkotiryhmässä ei ole tarpeeksi kasvattajia.
– Olisi ihana rauhoittua lasten kanssa touhuamiseen eikä vain sammutella tulipaloja. Mutta kun aikuisia on liian vähän samaan aikaan ryhmässä, ei voi syventyä rauhalliseen olemiseen ja syventyä esimerkiksi leikkiin, kertoo yksi Tehyn kyselyyn vastanneista.
Jo vuoden 2018 varhaiskasvatuslaki, jossa kiristettiin mitoitusta, sai osakseen valtavan määrän kritiikkiä.
Lue myös: Varhaiskasvatuksen työntekijäpulan katsotaan vaarantavan lasten turvallisuuden – "Arvostetaanko yhteiskunnassamme riittävästi lasta?"
Työvoimapula pahenee pahenemistaan
Päiväkodit kärsivät pitkään jatkuneesta työvoimapulasta. Yksi syy alan vähäiseen vetovoimaan on alan palkkaus, raskaus ja vastuullisuus.
Työvoimapula näkyy varhaiskasvatuksen laadussa, kun etenkin pedagogista toimintaa on vaikea järjestää.
– Yhä useampi lapsi siirtyy koulupolulle heikommin perustaidoin, toteaa Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen johtaja Mikko Mäkelä.
Päiväkotityöskentelyyn sisältyy myös lastenhoidon lisäksi paljon paperityötä. Laki vaatii viisi tuntia toiminnan suunnittelua viikossa varhaiskasvatuksen opettajalta.
Myös jokaiselle lapselle täytyy räätälöidä henkilökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat.
Kroonisen henkilökuntavajeen lisäksi tulevat normaalit poissaolot. Sijaisia löytyy, mutta vajetta paikataan myös epäpätevillä työntekijöillä.
Kaupungit haluavat siirtää uutta lakia
Kaupungit vetoavat tulevaan hallitukseen, että lain voimaantuloa siirrettäisiin vähintään viidellä vuodella.
– Lain siirtymäajan pidentäminen ihan välttämättä tarvitaan. Emme muuten tästä selviä, Mäkelä toteaa.
Alan korkeakoulutuspaikkojakin halutaan lisätä. Se ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Yliopistot saavat kandidaatin tutkinnoista, jollainen varhaiskasvatuksen opettajakin on, vähemmän rahaa kuin maisteritutkinnoista.
Nähtäväksi jää, muuttaako yliopisto rahoitustaan työvoimapulan vuoksi.
– Olemme laskeneet kuusikkokaupungeissa, että vuoteen 2030 tarvitsemme lähes 10 000 koulutettua varhaiskasvatuksen opettajaa tai sosionomia. Tällä hetkellä määrät ovat suuruusluokkaa joitain satoja vuodessa, Mäkelä huomauttaa.
Työvoimapulan myötä päiväkotien henkilöstön uupuminen ja alanvaihto on yhä yleisempää.