Uuden varhaiskasvatuslain tavoitteena olisi saada lisää yliopistoissa koulutettuja lastentarhaopettajia päiväkoteihin. Laki lisäisi hierarkiaa päiväkodeissa ja ammattikorkeakouluista valmistuneet sosionomit kokevat, ettei heidän koulutustaan arvosteta.
Osa päiväkotihenkilöstöstä marssii tänään ulos työpaikoiltaan, sillä he vastustavat ehdotusta uudeksi varhaiskasvatuslaiksi.
Laissa on asetettu tavoitteeksi, että vuonna 2030 kaksi kolmasosaa päiväkodin aikuisista olisi suorittanut korkeakoulututkinnon. Erityisesti ammattikorkeakouluissa varhaiskasvatusta opiskelleet sosionomit vastustavat lakia tällaisenaan.
– Miksi opetus olisi parempaa yliopistorakennuksen sisällä kuin ammattikorkeakoulun sisällä? Talentian ammattiasioiden päällikkö Marjo Varsa summaa.
"Kaikki eivät sairaaloissakaan tee kaikkea"
Lakia kannattava OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka huomauttaa, että lain tavoitteena on vain parantaa varhaiskasvatuksen laatua ja varmistaa, että ihmiset, joilla on opettajan pätevyys, pääsevät keskittymään päiväkodeissa opettamiseen.
Misukka vertaa tilannetta sairaaloihin, joissa hoitajilla ja lääkäreillä on eri tehtävät.
– Kaikki eivät sairaaloissakaan tee kaikkea.
Varsa huomauttaa, että kärjistettynä uhkakuvana on, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet päätyisivät vain siivoilemaan lapsilta läikkyneitä maitoja, kum kaikki opetustehtävät siirtyisivät opettajille.
– Syntyisi hierarkkinen järjestelmä, jossa lapset oppisivat jo päiväkodissa, että ihmiset ovat eriarvoisia.
"Henkilöstöä ei tule olemaan tarpeeksi"
Varsa kertoo, että ehdotus sopisi Talentialle, jos sosionomitutkinnolla voisi valmistua myös opettajaksi. Varsa huomauttaa, että tälläkin hetkellä opettajia valmistuu ammattikorkeakouluista ja yliopistoista, joten muutos ei olisi suuri.
–Nyt koetaan, ettei tutkintoa arvosteta. Jos laki menee läpi tällaisenaan, henkilöstöä ei tule olemaan tarpeeksi.
Misukka puolestaan korostaa, että uusi laki parantaisi varhaiskasvatuksen tasoa.
– Nykyään se on joissain paikoissa laadukasta ja joissain ei.