Lappeenrannan SaiPan suurin huoli ei ole pelin taso kaukalossa, vaan Kisapuiston jäähalli, joka alkaa olla tiensä päässä. Lappeenrannassa väännetään nyt kättä vaihtoehdoista, joilla voitaisiin turvata pelaaminen SM-liigassa. Toimitusjohtaja Jussi Markkasella on selkeä mielipide asiaan.
LUE MYÖS: Tuore NHL-varaus tekemässä suomalaista jääkiekkohistoriaa – pelaa Stanley Cupin finaaleissa torjuneen isänsä alaisena: ”Eivät ne minun neuvoni aina ole parhaita”
Vielä muutama vuosi sitten tuntui siltä, että Ville Koho edustaa Lappeenrannan SaiPaa ikuisesti.
Ei, Koho lopetti komean uransa viime kauden jälkeen.
Tuntuu siltäkin, että SaiPa kuuluu aina ja iän kaikkisesti olennaisena osana SM-liigaan.
Ei välttämättä. Lappeenrantalaisessa edustusjääkiekkoilussa ollaan isojen kysymysten äärellä.
Lappeenrannassa on käyty pitkään mittelöä siitä, millaisissa oloissa SM-liigatoimintaa harjoitetaan. Nykyinen Kisapuiston halli on kohta 50 vuotta täyttävä alun perin katettu tekojäärata, jonka käyttöikä on tulossa loppuun.
Nyt kiistellään siitä, että rakennetaanko Kisapuistoon uusi jäähalli vai tehdäänkö Lappeenrannan keskustaan isompi monitoimiareena.
– Ei ole mikään itsestäänselvyys, että Lappeenranta on SM-liigapaikkakunta. Nykyisissä tiloissa se ei ole mahdollista enää pitkään. Vanhoilla höyryillä mennään, SaiPan toimitusjohtaja Jussi Markkanen kommentoi MTV Urheilulle.
(Juttu jatkuu kuvan alla) 
Muutamia kausia vanhassa hallissa
Markkasen arvion mukaan nykyisessä jäähallissa voidaan pelata vielä muutamia kausia. Varsinainen turvallisuusriski halli ei ole, mutta se ei vastaa enää nykyajan vaatimuksia.
Esimerkiksi hallin kattoristikot ovat huonossa kunnossa. Niiden käyttöiän on arvioitu loppuvan vuonna 2020.
– Olemme olleet SM-liigan huonoimmissa tiloissa jo pitkään, Markkanen sanoo.
– Katsojien kulutustottumukset ovat muuttuneet paljon 10–20 vuodessa. Corefanit tulevat katsotaan vain lätkää, mutta iso osa katsojista hakee elämyksiä.
Monitoimiareenasta enemmän tuottoja
Etelä-Saimaan mukaan vanhan jäähallin perusteellinen korjaus maksaisi 16–17 miljoonaa euroa. Peruskorjauksella käyttöikää voisi lisätä arviolta kymmenen vuotta, mutta sen jälkeen ongelma olisi jälleen käsillä.
Lappeenrannan toimitilatoimikunta linjasi, että halliongelma ratkaistaisiin rakentamalla jäähalli Kisapuistoon vuosina 2024–25. Jos valtuusto tukee kantaa, se on iso isku SaiPan SM-liigajoukkueen johdolle, joka on vahvasti keskustan monitoimiareenan kannalla.
Kisapuistoon toteutettuna monitoimiareena maksaisi noin 33 miljoonaa euroa, kun jäähallin kustannukset olisivat korkeintaan 27 miljoonaa euroa. Keskustan monitoimiareenan hinta-arvio on 34 miljoonaa euroa.
Liiga-SaiPa Oy on sitoutunut itse monitoimiareenahankkeeseen 3,7 miljoonan euron panostuksella.
– Mielenkiintoista, että valtuuston monet ryhmät ovat lyöneet kantansa lukkoon ennen kuin lopullisia selvityksiä on edes tehty, Markkanen sanoo.
Monitoimiareena on jäähallia kalliimpi, mutta vastaavasti tuotto-odotukset ovat monitoimiareenassa isommat. Yhteistyökumppaneita on helpompi saada mukaan ja tapahtumien kirjo kasvaa.
– Monitoimiareenassa voidaan järjestää tapahtumia koulujen päättäjäisistä tanssikisoihin ja rokkikonsertteihin. 500–7000 ihmisen tapahtumia voi olla sata vuodessa.
Esimerkiksi konserttien järjestäminen vanhassa Kisapuiston jäähallissa on ollut erittäin työlästä jo pelkästään heikon akustiikan takia.
Kaupungin johdossa vastusta
Monitoimiareenahanke on nostattanut epäileviä äänenpainoja kaupungin johdossa. Yksi hankkeeseen kriittisesti suhtautuvista on SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Sanna Koskenranta.
Etelä-Saimaan mukaan SDP:n ryhmä odottaa vielä lisäselvityksiä.
– Tyyli, jolla SaiPa ilmoittaa, että on mukana vain keskustavaihtoehdoissa ei ollut hyväksi keskustahankkeelle. Lähestymistapa ei voi olla tällainen. Ymmärrän kyllä synergiaedut bisneksen näkökulmasta, mutta entä käyttäjien, Koskenranta sanoi.
– Katsotaan kuukausi eteenpäin, niin tiedämme lisää käyttömenojen kattamisesta. Se ei ole vielä käynyt selväksi. Eikä vielä ole tietoa siitäkään, mistä hallirahat otetaan.
(Juttu jatkuu kuvan alla) 
Viivelähtöihin ei varaa
Takavuosina jäähalleja rakennettiin keskustan ulkopuolella halvemman tonttimaan takia, mutta nykytrendinä on monitoimiareenoiden pystyttäminen keskustaan hyvien liikenneyhteyksien varrella. Tästä ovat esimerkkinä Helsingin Garden, Tampereen Kannen areena sekä Turun ratapihahanke.
Markkasen mielestä uutta hallia on järjetöntä rakentaa keskustan ulkopuolelle jo pelkästään logistisista syistä. Hän huomauttaa, että liikkuminen muodostaa ottelutapahtumien yhteydessä isoimman hiilijalanjäljen.
– Vihreät arvot ovat olleet Lappeenrannalle tärkeitä, joten toivoisimme, että linjan mukaisesti ne otettaisiin huomioon nytkin.
Kaupunkilaiset ovat olleet huolissaan siitä, että he joutuvat kuskaamaan harrastavia nuoriaan mahdollisen keskusta-areenan ja Kisapuiston välillä. Markkasen mukaan huoli on turha.
– Kisapuistossa on kuitenkin edelleen kolme kaukaloa. Osa joukkueista pelaisi niissä ja osa keskustassa.
Joka tapauksessa hankkeella alkaa olla jo kiire, koska kaavoitus ja valituskierroksetkin vievät todennäköisesti aikansa suunnittelun ja rakentamisen lisäksi.
Lappeenrannalla ei ole nyt varaa viivelähtöön, jos se aikoo vielä säilyttää lippulaivansa SM-liigatasolla.