Paavo Väyryseltä suorat sanat Junckerin EU-puheesta: "Aikamoinen pettymys"

Euroopan unionin on taisteltava populismia ja työttömyyttä vastaan, tähdensi EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker vuotuisessa linjapuheessaan Ranskan Strasbourgissa.

Brexit-äänestyksen jälkeen puheeseen oli ladattu paljon odotuksia, sillä kutistuvan EU:n on nyt perusteltava olemassaoloaan eri tavalla kuin ennen. Keskusta-oikeistolainen Juncker pyrki vastaamaan odotuksiin lupaamalla jokaiselle jotakin: hän kävi läpi laajan skaalan EU:n tavoitteita talouspolitiikasta maatalouteen, sosiaalipolitiikkaan, turvallisuuteen ja tietosuojaan.

Lopputuloksena EU:n tärkeimmät prioriteetit jäivät hieman hämärän peittoon. Viime vuoden puheessaan Juncker nosti selväksi ykkösteemaksi pakolaiskriisin lievittämisen. Tällä kertaa vastaavaa suurta projektia ei noussut esiin.

SDP:n europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri ei näe tätä ongelmana. Hän pitää myönteisenä sitä, että Juncker nosti Euroopan arkisen perustyön kunniaan.

– Ajattelen niin, että Eurooppa on vahva silloin kun se toimii niillä aloilla, joilla sen on mahdollisuus toimia. Nyt on keskitytty vain kriiseihin, kuitenkin tämä talo ja komissio ja lainsäädäntö toimivat koko ajan.

Myös vihreiden meppi Heidi Hautala kiittelee Junckerin tapaa nostaa esiin useita hankkeita, joita on jo pantu liikkeelle.

– Viesti on se, että ei nyt anneta periksi. Mutta toki tilanne on varmasti vetänyt hänet mietteliääksi. Eihän se (puhe) ollut mikään suuri innostuksen purkaus. En tiedä, kuka semmoista odotti.

Keskustan Paavo Väyrynen puolestaan arvostelee puhetta selvien prioriteettien puutteesta.

– Se oli aikamoinen pettymys. Siinähän ei itse asiassa syvällisemmin käsitelty ajankohtaisia suuria ongelmia.

Euroopan parlamentin teettämän kyselyn mukaan EU-kansalaiset haluavat EU:n toimivan ennen muuta terrorismin torjunnassa ja työttömyyden lievittämisessä. Kyselyyn vastasi huhtikuussa 28000 ihmistä eri puolilta Eurooppaa. Myös veronkierron kitkeminen, maahanmuutto, ulkorajojen valvonta ja ympäristöasiat nostettiin kyselyssä EU:n prioriteeteiksi.

Lisää investointeja ja puolustusyhteistyötä

Konkreettisina esityksinä Juncker nosti puheessaan esiin muun muassa EU:n investointiohjelman laajentamisen sekä yhteisen operaatioesikunnan perustamisen EU:n kriisinhallintaan. Saksan ja Ranskan puolustusministerit ovat esittäneet EU:lle vastaavaa komentokeskusta. Sen kautta voitaisiin johtaa EU:n sotilas- ja siviilioperaatioita, kuten ihmissalakuljettajien vastaisia toimia Välimerellä. 

-Meillä ei ole pysyvää rakennetta, ja ilman sitä emme pysty toimimaan tehokkaasti, Juncker sanoi.

Tähän asti EU:n sotilasoperaatioita on johdettu jäsenmaista. Junckerin mukaan keskitetty rakenne täydentäisi sotilasliitto Natoa, ei kilpailisi sen kanssa. Juncker haluaa EU:n kulkevan kohti tiiviimpää puolustusunionia, joka tarkoittaisi myös osin yhteisiä sotilasvoimia ja materiaalihankintoja. Komissio aikoo esittää loppuvuoden aikana puolustusrahastoa, jolla edistetään alan tutkimusta.

Britannian EU-ero voi avata mahdollisuuden unionin puolustusyhteistyön tiivistämiseen ja uusien rakenteiden luomiseen. Britannia on vastustanut näitä aloitteita voimakkaasti.

Väyrynen ei ymmärrä EU:n tarvetta keskittyä sotilaalliseen turvallisuuteen.

– Ilmeisesti ajatellaan, että se on ainoa asia, jossa on mahdollisuus päästä eteenpäin. Minä tietysti kaipaisin sitä, että brexitistä ja muista ongelmista vedettäisiin se johtopäätös, että muutetaan yhdentymisen suuntaa. Ongelma on siinä, että on menty liian nopeasti liian pitkälle ylikansallisessa yhteistyössä.

Juncker esitti puheessaan myös jatkoa komission lippulaivahankkeena pidettyyn investointiohjelmaan, jolla pyritään työntämään liikkeelle investointeja satojen miljardien eurojen arvosta.

Ohjelman investointitavoite kasvaa vähintään 500 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Ohjelman kokoaminen on komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen (kok.) vastuulla.