Mihin EU:ta tarvitaan? – Juncker pitää unionin tilaa luotavan puheen

Presidentti Niinistö: Brexit ei vaikuta Suomen turvallisuuteen 2:18

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker pitää unionin tilaa koskevan puheen Strasbourgissa. Britannian eroprosessin takia Junckerin vuotuiseen puheeseen kohdistuu nyt erityisen paljon odotuksia.  

Juncker eisitti EU:lle pysyvää esikuntaa sotilasyhteistyöhön 2:12

Keskusta-oikeistolaisen Junckerin pitäisi osoittaa, mihin EU:ta tarvitaan brexitin jälkeen. Suuria linjamuutoksia ei ole tiedossa. Junckerin odotetaan keskittyvän toimiin, joilla luodaan kasvua ja lisätään kansalaisten turvallisuutta.  

Junckerin odotetaan puhuvan sekä terrorismin torjunnasta että puolustusyhteistyön tiivistämisestä. Tavoitteena on vastata paremmin terrorismia ja Venäjän uhkaa koskeviin turvallisuushuoliin.  

Talouskysymyksissä Juncker nostaa esiin komission lippulaivahankkeen eli investointiohjelman, jonka kokoaminen on komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen (kok.) vastuulla.  

Junckerin odotetaan esittävän ohjelmaan sisältyvälle rahastolle kahden vuoden jatkoaikaa vuoteen 2020 asti. Riskirahaston tarjoaman siemenrahan avulla pyritään vivuttamaan uusia investointeja yli 300 miljardin euron arvosta. Heinäkuuhun mennessä kokonaistavoitteesta oli saavutettu vajaat 40 prosenttia. Kun rahaston kokoa kasvatetaan, myös investointitavoite kasvaa.  

Tarkoituksena on myös perustaa oma investointiohjelma, joka kohdistuu EU:n ulkopuolisiin maihin.  

Sipilä: EU-yhteistyötä voidaan tiivistää laajalti 2:31

"Suomella hyviä kokemuksia"  

Suomi suhtautui aluksi varsin nihkeästi investointiohjelmaan eikä halunnut lähteä omalla panoksella siihen mukaan. Suomessa epäiltiin monien muiden maiden tavoin, että hankkeiden rahoituspäätökset tehdään poliittisin perustein ja ohjelmaa käytetään heikkojen EU-maiden tukemiseen.  

Hallituksen suhtautuminen on muuttunut myönteisemmäksi, kun ohjelman tavoitteet ovat selkiytyneet.  

– Suomella on nyt hyviä kokemuksia rahastosta ja investointiohjelmasta. Se toimii ja tälle nähdään tarvetta, sanoi valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) STT:lle viime viikolla.   

Orpo viittaisi Äänekosken biojalostamoon ja Pasilan aseman rakennushankkeeseen, jotka ovat saaneet rahaston kautta lainatakauksen.  

Lopullinen kanta rahaston jatkopäätökseen muodostetaan, kun komission esitys saadaan arvioitua. Virkamieslähteen mukaan ohjelman tähänastista onnistumista tulisi arvioida paremmin ennen jatkopäätöstä.  

Brexit puhkaisi populismin kuplan - oliko kansanäänestys oikea työkalu? 12:16

”EU:n liittovaltiokehitys ärsyttää muuallakin kuin Britanniassa” 10:51

Lue myös:

    Uusimmat