Sipilä EU-parlamentille: Olemme saaneet oppitunnin populismista – "Seuraukset ovat nyt kaikkien nähtävissä"

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) puolusti oikeusvaltioperiaatetta Euroopan parlamentissa Brysselissä pitämässään puheessa.

Eurooppa on saanut Sipilän mukaan viime vuosina oppitunnin populismista.

– Viime vuosina olemme saaneet Euroopassa oppitunnin populismista. Olemme nähneet, mihin päädytään, kun monimutkaisiin ongelmiin tarjotaan ratkaisuja yksinkertaistamalla asioita. Viime kädessä kukaan ei ota vastuuta. Näin kävi Britanniassa, ja seuraukset ovat nyt kaikkien nähtävissä, Sipilä linjasi.

Parlamentti on kutsunut EU-johtajia istuntoihin vuoron perään, ja tänään oli Sipilän vuoro.

Pääministeri kannusti rakentamaan yhtenäisyyttä Euroopassa, jonka yhteiset arvot ovat pohjana alueen vapaudelle, turvallisuudelle ja vauraudelle. 

Lääkkeenä parempi päätöksenteko

Populismin vaikutuksia ei hänen mukaansa nähdä vain Britanniassa, vaan EU:ssa laajemminkin.

Hän kannusti rakentamaan yhtenäisyyttä Euroopassa, jonka yhteiset arvot ovat pohjana alueen vapaudelle, turvallisuudelle ja vauraudelle.

– Meidän täytyy löytää tapoja kuroa umpeen Euroopan sisäisiä jakolinjoja. Samaan aikaan oikeusvaltiosta ei voida tehdä yhtään kompromisseja.

Sipilän mukaan päätösten parempi täytäntöönpano olisi paras keino populismia vastaan, koska siten kansalaisten luottamus unioniin syvenee.

Työlista Suomen puheenjohtajakaudelle

Istuntosalissa oli torstaina aamupäivällä väljää. Pienten maiden pääministerien puheet ovat aiemminkin keränneet paikalle niukasti europarlamentaarikkoja.

Tulevana puheenjohtajamaana Suomen esitystä kuunneltiin kuitenkin tarkemmin, jo työohjelmana syyskaudelle.

Tomerampia otteita tarvitaan hänen mukaansa sisämarkkinoiden, tutkimuksen, turvallisuuden, maahanmuuton ja ilmastopolitiikan toteuttamisessa.

Sipilä luetteli kuusi aihetta Suomen puheenjohtajakaudelle.

Ensimmäinen on tulevien vuosien budjetti, johon Sipilä uskoi löytyvän kompromissin Suomen kaudella.

Toinen on maahanmuutto, johon tarvitaan laajapohjainen ratkaisu. Myös vaikeassa kysymyksessä vastuun jakamisesta EU-maiden kesken pitää edetä.

Kolmas on turvallisuus- ja puolustusyhteistyö, jossa on Sipilän mukaan aika keskittyä nyt toimeenpanoon.

Neljäs tavoite Suomen puheenjohtajakaudelle on sisämarkkinoiden kehittäminen ja viides kauppapolitiikka.

Kuudentena tavoitteena on se, että EU ottaa johtoroolin ilmastotoimissa.

Alkiosta kiky-sopimukseen

Sipilä teki monessa kohtaa viittauksia Suomeen.

Jo puheensa alkupuolella hän mainitsi keskustan oppi-isän Santeri Alkion, joka vuonna 1920 kirjoitti, että rauhan nimissä Euroopan kannattaisi ehkä ottaa askeleita kohti Euroopan Yhdysvaltoja. Alkio oli maininnut jopa yhteisen valuutan.

Suomen perusajatus EU:n kehittämisessä on hänen mukaansa se, että jo päätetyt asiat pitää laittaa täytäntöön. Tämä on kantana myös talous- ja rahaliiton kehittämisessä.

Sipilä kertoi Suomen esimerkin kautta, miksi maa vastustaa suhdanteiden tasaukseen ehdotettuja järjestelmiä eli sitä, että EU-maat ottaisivat enemmän yhteisvastuuta.

Vuonna 2015 hallituksen aloittaessa talouden tila vaati Suomessa hänen mukaansa vaikeita toimia ja päätöksiä heikennyksistä työntekijöille.

– Nyt kolme vuotta myöhemmin julkisen talouden alijäämä on katettu, julkinen talous on tasapainossa ja työllisyysaste on korkein 30 vuoteen.

Juncker kiitti, demarit ihmettelivät tärkeää puutetta

Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kiitti Suomea rakentavasta asenteesta ja muiden kuuntelusta. Muut maat voisivat ottaa Suomesta hänen mukaansa mallia.

Juncker mainitsi erikseen pääministeri Paavo Lipposen (sd.) ja "ystävänsä" Jyrki Kataisen (kok.), joka istui komission varapuheenjohtajana hänen vieressään.

Parlamentin ryhmistä kuului myös kritiikkiä.

Suurimman ryhmän, Euroopan kansanpuolueen Manfred Weber ihmetteli Sipilän budjettilinjaa. Suomen hallituksen kantana on, että budjetin pitäisi asettua lähelle nykyistä suhteellista tasoa.

Weberin mielestä järjestys on väärä, koska keskustelun pitäisi lähteä siitä, mihin rahaa tarvitaan.

Kritiikkiä antoi myös sosiaalidemokraatteja (S&D) edustava Jeppe Kofod. Hän ihmetteli, miksi Sipilä ei painottanut puheessaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

EKR-ryhmän puolesta puhunut Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) nosti esiin Suomen maahanmuuttotilanteen. Hän vaati Sipilää vastaamaan, kokeeko tämä vastuuta maahanmuutosta, koska esitti maahanmuuttajille "avokätisen kutsun" tarjoamalla kotiaan pakolaisperheelle.

Sipilä sai yhdet harvoista aplodeista, kun hän kertasi, mistä talon luovutuksessa oli kyse. Hän kertoi, että kyseessä oli muslimimaassa asunut kristitty perhe, joka oli auttanut länsimaisia avustustyöntekijöitä.

Vihreiden Ska Keller suomi puolestaan Suomen metsäpolitiikkaa, koska metsät ovat olennainen hiilinielu. 

Lue myös:

    Uusimmat