Suomalaiset europarlamentaarikot eivät näytä uskovan kovinkaan tiiviiseen puolustusyhteistyöhön EU:ssa. Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin puhetta pidettiin monilta osin rakentavana ja selkeänä, mutta ei mullistavana.
Europarlamentaarikot Henna Virkkunen, Liisa Jaakonsaari ja Jussi Halla-aho kommentoivat Junckerin korostamaa puolustusyhteistyötä tuoreeltaan.
Halla-aho ampui alas Junckerin haaveet yhteistyöstä EU-maiden välillä saman tien, sillä hänen mielestään ne muutamat sotilaallisesti vahvat valtiot ovat jo Naton jäseniä.
– Ei niillä ole halua alistaa omaa sotilaallista puolustuskykyään minkään EU:n päätöksentekojärjestelmän alle. Ei tämä ole realistista puhetta.
Liisa Jaakonsaarelle kelpaa resurssien säästäminen esimerkiksi yhteisten hankintojen muodossa. Siihen se sitten suurin piirtein jääkin.
– Euroopassa on tehottomia aseita ja tyhjiä kasarmeja ja käyttämättömiä resursseja, mutta sitten kun ensimmäinen kriisi tulee niin ei saada tarpeeksi edes helikoptereita kriisialueille eli ehkä tässä tapahtuu jotain.
– Mutta se mitä hän sanoi uutena, että perustetaan tällainen puolustusrahasto, niin siihen suhtaudun kyllä vähän kriittisesti koska siinä voi tulla sitten päällekkäisyyttä.
Jaakonsaari arvelee myös niukkuuden kaatavan haaveet puolustusrahastosta. Lisäksi esteeksi voivat nousta valtioiden suvereniteettia koskevat ajatukset.
– Monet jäsenmaat pitävät itsenäistä puolustusta yhtenä sellaisena suvereniteettiin liittyvänä erittäin kovana asiana.
Henna Virkkusen mukaan Juncker korosti nyt entistä enemmän Euroopan yhteisen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisen tarvetta. Virkkunen näkee sen mahdollisena -jos yhteistyö koskee hankintoja ja koordinointia.
– Koko ajan on tietenkin korostettu sitä että Naton rinnalle ei kannata luoda rinnakkaista onrganisaatiota, vaan ikään kuin vahvistaa Naton eurooppalaista pilaria. Kuinka se nyt etenee, se riippuu tietysti jäsenmaista, koska puolustuspolitiikka sinänsä on jäsenmaiden vastuulla.
Kiitos rajavalvonnan esille ottamisesta – eri syistä
Mepit kiittelivät Junckeria siitä, että EU:n rajavalvonta nostettiin esille, samoin tiedustelutietojen jakamisen tärkeys. Tosin eri syistä. Halla-aho puhui muutenkin pakolaisten sijaan pelkästään siirtolaisista.
– Unioni on valitettavasti osoittanut toimintakyvyttömyytensä, ennen kaikkea kyvyttömyytensä sellaisiin ratkaisuihin, joita kansalaiset edellyttävät siirtolaiskriisin hoidossa.
Jaakonsaari päivitteli puolestaan sitä, että tietojen vaihto maiden välillä takkuilee.
– On ihan käsittämätöntä, että jäsenmaat ovat pitäneet vain itsellään tiedustelutiedon niin vahvasti. Rajojen valvonta on hyvä siitä syystä, että ihmiskauppiaat ja pakolaisilla rahastavat saadaan kuriin.
Virkkunen korosti erityisesti EU:n tarvetta vahvempaan ulkopoliittiseen rooliin vaikkapa Syyrian kriisin ratkaisemiseksi.
EU ollut sinisilmäinen
Jaakonsaaren mukaan puheessa esiin noussut investointirahasto on sellainen, joka suomalaisyritysten kannattaa hyödyntää.
Lisäksi "lempeys" näyttää olevan EU:n kauppapolitiikasta hiljalleen karisemassa.
– Ollaan oltu naiiveja Euroopassa esimerkiksi kauppapolitiikassa. Vaikkapa Kiina on voinut kaikessa rauhassa polkumyydä terästä.
"Kääpiövaltion ulkoministerin ehdotus"
Bonuksena mepit kommentoivat Luxemburgin ehdotusta Unkarin erottamisesta EU:sta. Se ei saanut tukea keneltäkään. Muita valtioita oltaisiin kyllä erottamassa.
Halla-aho hankkiutuisi eroon Kreikasta ja Italiasta.
– Unkarin erottaminen EU:sta , jonkun kääpiävaltion ulkoministeri taisi tällaista ehdottaa. Mutta Unkarille kiukutellaan nyt siitä, että Unkari on noudattanut EU:n sääntöjä siirtolaiskriisin hallinnassa.
– Nyt jos lähdetään erottamaan jäseniä niin Kreikka ja Italia rikkovat ulkorajasääntöjä. Ranska rikkoo vakaussopimuksen budjettialijäämäsääntöjä. Saksa on päästänyt siirtolaiskriisin näihin mittasuhteisiin toivottamalla kaikki tervetulleiksi.
Jaakonsaaren mukaan Unkarin kansa tukee jäsenyyttä.
– Siellä nyt vain sattuu olemaan tällainen henki. En usko että erottaminen on ratkaisu.
Virkkunen kertoo, että EU:ssa keskustellaan nyt enemmänkin Puolasta.
– Ei ole peruste potkaista jäsenmaata ulos unionista, jos valtion johto puhuu hölmöjä.