Mainos

Macronin nationalismista koko Eurooppaa varoittava kirje maalaa liian synkän uhkakuvan, arvioivat suomalaisvaikuttajat: "Kirje pursuaa ideoita"

6:59
Pelastaako Macron Euroopan? Näin Huomenta Suomessa keskusteltiin aiheesta.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron maalaa liian synkän kuvan EU:n uhista kirjeessään, jonka hän on suunnannut kaikille eurooppalaisille, arvioivat suomalaiset EU:n tuntijat. Macron varoittaa eurooppalaisia nationalismin vaaroista ja kannustaa EU:ta kehittymään.

–  Koskaan toisen maailmansodan jälkeen ei Eurooppa ole ollut yhtä tarpeellinen. Mutta se on myös suuremmassa vaarassa kuin koskaan aiemmin, Macron kirjoittaa suomeksi käännetyssä tekstissä, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa.

Toukokuun lopussa pidettävät EU-vaalit ovat hänen mukaansa ratkaisevat Euroopan tulevaisuuden kannalta.

Komission puheenjohtajan sisäisessä ajatushautomossa työskentelevä Aura Salla (kok.) ei jaa näin suurta huolta. Populistien nousua lietsotaan hänen mielestään julkisuudessa liikaa.

–  Jos katsoo EU-tason viimeisimpiä gallupeita, kolme valtapuoluetta EPP, demarit ja Alde saavat enemmistön, vaikka (Unkarin pääministeri) Viktor Orban erotettaisiin EPP:stä. Niiden lisäksi vihreät ja vasemmisto ovat vakiintuneita puolueita, loppukaudeksi ajatushautomossa ulkopoliittiseksi neuvonantajaksi siirtyvä Salla sanoo.

Myös europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) uskoo, että EU:n kehittäminen onnistuu vaalien jälkeenkin. Ranskan presidentin kirje vaikuttaa paikoin pompöösiltä, mutta hänen mielestään on hyvä, että EU-politiikkaa avataan suoraan kansalaisille eri kielille käännettynä.

–  On upeaa, että viesti kohdistetaan suurelle yleisölle. Ei tämä ole kabinettien suunnittelupolitiikkaa, Kumpula-Natri sanoo.

Avunantolausekkeelle konkretiaa

Euroopan unioni ei Macronin mielestä saa olla pelkkä markkina-alue.

Macron ehdottaa Schengen-alueen perusteellista uudistamista, jossa rajoja valvotaan tiukasti ja turvapaikkapolitiikka on yhtenäinen. Turvallisuuteen liittyy myös avaus puolustus- ja turvallisuussopimuksesta, jossa linjattaisiin "turvatakuulausekkeen täytäntöönpanokelpoisuus".

Jää epäselväksi, mitä tämä täsmälleen tarkoittaa, sanoo eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.). Tavoite on hänen mielestään hyvä, sillä lausekkeen tulkinta kaipaa myös Suomen mielestä konkretiaa.

–  Suomi on pyrkinyt saamaan täsmentäviä vastauksia oikeastaan sopimuksen neuvotteluista asti siitä, mihin eri maat ovat valmiita EU:n sisäisen solidaarisuuden merkeissä, Vanhanen sanoo.

Avunantolausekkeen täsmentäminen vaatisi perussopimuksen muuttamista

EU:n avunantolauseke velvoittaa jäsenmaat auttamaan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata kaikin käytettävissä olevin keinoin.

Salla muistuttaa, että avunantolausekkeen täsmentäminen edellyttäisi perussopimuksen muuttamista ja jäsenmaiden yksimielisen päätöksen. Hän ei usko, että Natoon kuuluvat EU-maat olisivat valmiita rakentamaan EU:lle Naton kanssa rinnakkaista sotilaallista valtaa.

–  Jos sinne halutaan sana sotilaallinen, se vaatii kyllä perussopimuksen muutoksen. Tällä hetkellä sille ei ole tarvetta.

Vanhanen kehuu Macronin ajatusta eurooppalaisesta turvallisuusneuvostosta, jossa myös Britannia olisi mukana.

–  Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että Britannia täytyy pyrkiä pitämään turvallisuuskysymyksissä läheisessä yhteistyössä, Vanhanen sanoo.

Kirje pursuaa ideoita

Yksi Macronin keskeisistä huolista on vaalihäirintä, jota voitaisiin torjua eurooppalaisessa virastossa. Se antaisi jäsenmaille apua vaalien suojaamiseen manipuloinnilta.

Sallan mielestä Macronin kirje pursuaa jopa liikaa ideoita. Ennen uusien virastojen perustamista pitäisi hänen mielestään tehostaa nykyisten toimintaa.

–  Olisi hirveän tärkeää, että ennen kuin tällaisten ehdotusten kanssa tullaan ulos, perehdyttäisiin siihen, mitä jo tehdään.

Suurkonferenssi vielä tämän vuoden aikana

Perussopimusten muuttaminenkaan ei saisi Macronin mielestä olla tabu, kun Euroopassa pohditaan tulevaa työlistaa.

EU:n "tiekartta" voitaisiin hänen mukaansa tehdä suuressa konferenssissa, joka järjestettäisiin vielä tämän vuoden aikana. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ehätti tiistaina lupaamaan, että Suomi voisi isännöidä kokouksen EU-puheenjohtajakaudellaan.

Vanhasen mielestä suurkonferenssin järjestäminen näin nopeasti vaikuttaa turhan kunnianhimoiselta. Hän epäilee, ettei EU-mailla ole tällä hetkellä tarvittavaa yhteistä tahtoa.

–  Pitää arvioida myös riskiä, muun muassa Puolan ja Unkarin sisäisen tilanteen takia, että konferenssi epäonnistuisi. Silloin mentäisiin ojasta allikkoon.

Jutua päivitetty 5.3.2019 klo 23.25. Väliotsikko poistettu asiavirheen vuoksi.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja