Eurooppa-kirjeenvaihtaja ja europarlamentaarikko ruotivat EU-johtajan linjapuhetta: Mukana oli myös yllätyselementti

Koronapandemiasta selviytyminen ja EU:n puolustuksen tiivistäminen nousivat vahvoiksi teemoiksi Ursula von der Leyenin tämänpäiväisessä Unionin linja -puheessa.

Von der Leyenin mukaan EU:n omaa puolustusta olisi kehitettävä vakauden varmistamiseksi EU:n lähistöllä ja muilla alueilla.

Koronarokotuksia on puolestaan jatkettava maailmanlaajuisesti. Lisäksi EU:n on hänen mukaansa kaikin voimin pyrittävä estämään rokottamattomien pandemia. Von der Leyen korosti myös tuleviin pandemioihin ja terveysuhkiin varautumisen tärkeyttä.

Lue myös: EU-komission puheenjohtaja hahmottelee EU:n puolustuksen tiivistämistä – haluaa myös välttää "rokottamattomien pandemian"

30 % eurooppalaisista ei ole vielä saanut rokotusta

Toimittaja Heikki Piuholan mukaan linjaus koronapolitiikasta oli puheen tärkeintä antia.

 – Von der Leyen kantoi huolta siitä, että noin 30 % eurooppalaista ei ole vielä ottanut koronarokotusta. Tärkeää oli myös se, että von der Leyen lupasi jälleen 200 miljoonaa rokoteannosta köyhiin maihin. Se on EU:lta merkittävä panostus koronan vastaisiin toimiin.

Yllättävänä Piuhola pitää von der Leyenin voimakasta huolta puolijohdeteollisuudesta. 

– Eurooppalaiset auton- ja moottoripyörävalmistajat ovat suurissa ongelmissa puolijohteiden puuttumisen takia, koska ne tulevat pitkälti Kiinasta ja Aasista eikä eurooppalaista tuotantoa ole. Hän haluaakin Euroopan vastaisuudessa keskittyvän myös tähän ja saavan omaa valmistusta.

Virkkunen toivoi kannanottoa yrittäjyyden puolesta

Kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen pani merkille saman elementin puheessa. Muutoin hän olisi toivonut von der Leyenin ottavan voimakkaammin kantaa kilpailukyvyn sekä yrittäjyyden ja työn vahvistamisen puolesta Euroopassa.

– Eli miten Euroopan taloutta saadaan vahvistettua ja miten me pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa USA:n ja Aasian puristuksessa. Nyt asia kilpistyi puolijohteisiin, joista on iso pula.

Puolustuspolitiikkaa selkiytettävä

Virkkunen oli tyytyväinen siihen, että von den Leyen otti puheessaan esiin EU:n puolustuspolitiikan.

– Hänhän oli Saksassa puolustusministeri ennen tähän tehtävään tuloaan. Ensi keväänä asiassa aukeaa uusi momentum, kun Ranska on puheenjohtajamaa. Leyen kertoi, että hän on presidentti Emmanuel Macronin kanssa kutsumassa koolle huippukokousta. Ranska on perinteisesti ajanut vahvaa eurooppalaista puolustusta.

Uusia joukkoja EU:lla jo olemassa olevien nopean toiminnan joukkojen oheen Virkkunen ei kaipaa.

– Minä en usko, että ratkaisu on se, että perustetaan uusia joukkoja, kun vanhatkaan eivät ole toimineet. Nyt pitää löytää nopeampia ja tehokkaampia toimintamalleja. On mentävä toiminnan peruslähteille ja hakea keinot siihen, miten jäsenmaat voivat luottaa toisiinsa ja kykenevät toimimaan enemmän yhdessä. 

Ilmastotoimiin enemmän paukkuja myös globaalisti

Eurooppaa ovat tänä kesänä ja syksynä koetelleet ankarat tulvat ja metsäpalot, joiden uskotaan olevan ilmastonmuutoksen seurausta.

Von der Leyen lupasi EU:n ilmastotoimiin lisää rahaa, mutta korosti, että ilmastokriisin torjunta ei voi olla yksin Euroopan asia.

Virkkunen muistuttaa, että Euroopan unionin osuus maailman päästöistä on alle 10 prosenttia.

– EU on ollut tässä globaali johtaja, ja on täällä tehty isoja sitoumuksia. Hyvä asia on se, että viime vuoden aikana yhä useampi maa on liittynyt rintamaan, ja nyt täytyy painetta vain lisätä. Glasgow’n huippukokouksessa odotetaan isoja sitoumuksia kaikilta mailta.

Glasgow’n energiahuippukokous järjestään maaliskuussa.

Pakolaispolitiikka vaatii ratkaisuja

Virkkunen korostaa vielä sitä, että EU:n pakolaispolitiikasta olisi saatava aikaiseksi ripeitä päätöksiä. 

Von der Leyen lupasi EU:n seisovan juuri nyt afganistanilaisten tukena ja lisäävän humanitaarista apua Afganistanille sadalla miljoonalla eurolla.

– Komissio odottaa, että Afganistanin kriisi loisi sellaisen paineen, että jäsenmaat haluaisivat neuvotella lainsäädännöistä. Perusongelma on se, että meillä on muutamia Itä-Euroopan jäsenmaita, jotka eivät halua osallistua asiaan millään tavalla. Se ei tietenkään ole kestävä lähtökohta.