Orpon hallitusohjelma ravistelee suomalaista työelämää monin tavoin, jotka tuntuvat kansalaisten arjessa. Edessä on poliittista turbulenssia, mutta myös aitoja mahdollisuuksia turvata suomalaisten hyvinvointi pitkällä tähtäimellä, kirjoittaa MTV Uutisten päätoimittaja Ilkka Ahtiainen.
Puolitoista kuukautta siihen kului. Torstaina iltamyöhällä hieman pöllämystyneen oloinen neuvottelunelikko saapui kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon johdolla median eteen kertomaan, että hallitusohjelma on syntynyt. Sisällöstä ei tässä fiilistelyinfossa puhuttu, mutta perjantain kuluessa eri tiedotusvälineisiin sitten alkoi tulla tietoa ohjelman sisällöstä ohjelmaluonnosten muodossa.
Pääsyy pitkään kestäneisiin neuvotteluihin on se, että ohjelma pyrittiin laatimaan mahdollisimman yksityiskohtaiseksi. Neuvottelulähteiden mukaan tällä pyritään nitomaan hallituskumppanit yhteen ja varmistamaan, että tärkeimmät asiat kyetään panemaan toimeen mahdollisimman nopeasti. Mitä hitaammin hallitus pääsee kiinni töihinsä, sitä varmemmin paineet sekä sisältä että ulkoa alkavat nakertaa yhteistyötä.
Mitkä näitä tärkeimpiä ja kiireisimpiä asioita Orpon ohjelmassa ovat? Ainakin perusterveydenhuollon hoitojonojen sekä kannustinloukkujen purku. Ensin mainittu vie rahaa, jälkimmäinen tuo – sitten kun se alkaa vaikuttaa. Juuri työelämän alueella moni suomalainen tulee huomaamaan hallitusohjelman hengen konkreettisesti: suomalaisia patistetaan töihin.
Asian aatteellinen perusta on ohjelmassa muotoiltu seuraavasti: ”Yksilön ja julkisen vallan oikeuksien ja velvoitteiden tulee olla tasapainossa. Yksilöllä on oikeus yhteiskunnan tukeen sellaisessa tilanteessa, jossa hän ei kykene huolehtimaan itsensä ja läheistensä toimeentulosta. Samalla työkykyisen ja työikäisen velvollisuus on osallistua työmarkkinoille ja tehdä voitavansa työkykynsä ja työmarkkina-asemansa parantamiseksi.”