Päätoimittajan kommentti: Suomalaiset saivat mitä tilasivat – Orpon hallitus patistaa suomalaisia töihin keinoja kaihtamatta

Puolitoista kuukautta siihen kului. Torstaina iltamyöhällä hieman pöllämystyneen oloinen neuvottelunelikko saapui kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon johdolla median eteen kertomaan, että hallitusohjelma on syntynyt. Sisällöstä ei tässä fiilistelyinfossa puhuttu, mutta perjantain kuluessa eri tiedotusvälineisiin sitten alkoi tulla tietoa ohjelman sisällöstä ohjelmaluonnosten muodossa.

Pääsyy pitkään kestäneisiin neuvotteluihin on se, että ohjelma pyrittiin laatimaan mahdollisimman yksityiskohtaiseksi. Neuvottelulähteiden mukaan tällä pyritään nitomaan hallituskumppanit yhteen ja varmistamaan, että tärkeimmät asiat kyetään panemaan toimeen mahdollisimman nopeasti. Mitä hitaammin hallitus pääsee kiinni töihinsä, sitä varmemmin paineet sekä sisältä että ulkoa alkavat nakertaa yhteistyötä.

Mitkä näitä tärkeimpiä ja kiireisimpiä asioita Orpon ohjelmassa ovat? Ainakin perusterveydenhuollon hoitojonojen sekä kannustinloukkujen purku. Ensin mainittu vie rahaa, jälkimmäinen tuo – sitten kun se alkaa vaikuttaa. Juuri työelämän alueella moni suomalainen tulee huomaamaan hallitusohjelman hengen konkreettisesti: suomalaisia patistetaan töihin.

Asian aatteellinen perusta on ohjelmassa muotoiltu seuraavasti: ”Yksilön ja julkisen vallan oikeuksien ja velvoitteiden tulee olla tasapainossa. Yksilöllä on oikeus yhteiskunnan tukeen sellaisessa tilanteessa, jossa hän ei kykene huolehtimaan itsensä ja läheistensä toimeentulosta. Samalla työkykyisen ja työikäisen velvollisuus on osallistua työmarkkinoille ja tehdä voitavansa työkykynsä ja työmarkkina-asemansa parantamiseksi.”

Ansiosidonnainen työttömyysturva porrastetaan, toimeentulotuen ehtoja kiristetään, työttömyysturvan työssäoloehtoa pidennetään. Tässä vain muutama esimerkki.

Tämä on oikeistolaisen hallituksen retoriikkaa ja oikeistolaisen hallituksen politiikkaa. Yksilön vastuun korostaminen on oikeistolaista. Mutta vaikka olisikin oikeuksien ja velvoitteiden tasapainosta eri mieltä, sitä tosiasiaa ei pääse pakoon, että nykymenoa jatkamalla Suomi ja suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ajavat kohti seinää. Liian pieni ja demografian vuoksi alati hupeneva suomalaisten joukko kannattelee työllään hyvinvointia. Työn tekijöitä tarvitaan lisää, myös ulkomailta. 100000 työllistä, sanotaan hallitusohjelmassa.

Oppositioon jääneiden vasemmistopuolueiden samoin kuin ay-liikkeen ensi arviot Orpon Vahva ja välittävä Suomi -ohjelmasta ovat tietenkin olleet murskaavia. Hallitusohjelmasta on helppo löytää yksityiskohtia, joihin poliittinen vasemmisto voi lyödä köyhät kyykkyyn -leiman. Paikallisen sopimisen lisääminen, lakko-oikeuden rajaaminen ja ylipäätään elinkeinoelämän näkökohtien tuntuva painotus ohjelmassa on ay-liikkeelle syöttö lapaan.

Erilaisia mielenilmauksia tultaneen näkemään pitkin hallituskautta. Monet äänestäjät, myös jotkut kokoomusta, perussuomalaisia, kristillisdemokraatteja ja Rkp:tä äänestäneet, voivat pettyä.

Silti on hyvä palata vielä huhtikuun toiseen päivään 2023. Ainakin vielä silloin äänestäjien enemmistö arveli, että oikeistolainen näkemys talouspolitiikasta on uskottavampi kuin tarjolla ollut vasemmistolainen vaihtoehto, joka olisi edelleen kannatellut suomalaista hyvinvointia velalla.

Lue myös: Hallitusohjelma ja ministerijako julkaistaan – Suora lähetys kello 17 alkaen

Näitä veroja Orpon hallitus nostaa ja laskee: Listalla tulot, olut, viina, tupakka, nikotiinipussit ja kuukautissuojat

Professori uudesta kela-korvausmallista: Raha saattaa mennä hukkaan