– Olisin antanut sen rahan mieluummin hyvinvointialueiden käyttöön, toteaa professori Kristiina Patja hallitusohjelmassa mainitusta yli 300 miljoonaa euroa maksavasta kehitettävästä Kela-korvausmallista. Professorin mukaan nyt vaarana on, että kyseinen raha menee hukkaan.
Hallitusohjelmaluonnoksessa todetaan, että perusterveydenhuollon saatavuutta parannetaan kohdentamalla hallituskauden aikana kertaluonteista rahoitusta perusterveydenhuollon hoitojonojen purkuun hallituksen kehittämän uuden Kela-korvausmallin avulla. Rahoitus allokoidaan kohdevuosille tarkoituksenmukaisella, mutta mahdollisimman etupainotteisella ja vaikuttavalla tavalla. Tavoitteena on purkaa akuutteja hoitojonoja aiheuttamatta häiriötä hyvinvointialueiden omalle toiminnalle. Hallitus varaa malliin 335 miljoonaa euroa.
– Kela-korvausten kasvattaminen on ongelmallista, koska tämä ei kata pitkäaikaissairaiden tarpeita. Tämä muistuttaa tällaisenään palveluseteliä, joka on ollut hirveän tehoton. Olisin antanut tuon rahan hyvinvointialueille. Miten tämä ohjataan niin, että he joilla on suurin tarve, hyötyy tästä eniten eikä niin, että taas hoidetaan terveitä eikä niitä sairaita? Helsingin yliopistossa työskentelevä Patja kysyy.
Professori toivoo, että hyvinvointialueet pääsevät kehittämään itse mallia.
– Jos hyvinvointialueet eivät ole mallin luomisessa ja toteuttamisessa vahvasti mukana, uudistus ei pura hoitopaineita. Mutta joka tapauksessa kyse on vain pikalaastarista.
Professori: Palveluseteli ei tuota terveyshyötyä
Hallitusohjelman kyseisessä osiossa mainitaan myös, että varmistetaan hoitotakuun toteutuminen perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnassa ja suun terveydenhuollossa. Yhtenäistetään hoitotakuun ja palveluihin pääsyn määräaikoihin liittyvää valvontaa. Ohjataan hyvinvointialueita tarvittaessa käyttämään ostopalvelua tai palveluseteliä. Professori kritisoi palvelusetelikonseptia.
–Jos aiotaan käyttää vanhaa pk-seudun palveluteliä, se ei poista ongelmia eikä tuota terveyshyötyä, koska hoidon jatkuvuus on keskeistä, eikä se, että pääsee mahdollisimman nopeasti hoitoon. Palvelusetelin käyttäjä saa tietyt toimenpiteet, jonka jälkeen lääkäri kirjoittaa jatkotoimenpiteiden tarpeen ja potilas palaa jälleen julkiselle terveysasemalle.
Se, että sosiaali- ja terveyssektorin kustannusten kasvua pyritään yleisesti hillitsemään, saa professorilta kiitosta.
– Se on tavallaan säästöä, mutta se tarkoittaa sitä hyvinvointialueet jatkavat oman toimintansa priorisointia. Iso asia on se, että samalla rahalla pitäisi saada enemmän terveyttä. Pitää yrittää poistaa sellaista, mikä ei tuota terveyttä.