"Pääsykoejärjestelmässä paljon parannettavaa"

Suomen lukiolaisten liitto pitää huolestuttavana, että niin suuri osa tuoreista ylioppilaista jää ilman korkeakoulupaikkaa. Tämän kevään pääsykokeiden jälkeen lähes 50 000 hakijaa joutui pettymään pyrkiessään yliopistoon.

Suomen lukiolaisten liiton edunvalvonta-asiamies Joonas Mikkilä näkee rannallejääneiden määrän normaalina.

– Aika sama luku kuin se viime vuodet on ollut. Kolme neljästä tuoreesta ylioppilaasta hakee heti kirjoitusten jälkeen, ja vain kolmannes saa opiskelupaikan seuraavaksi syksyksi, Mikkilä toteaa.

Mikkilän mielestä tuoreiden valkolakkien tulevaisuutta helpotettaisiin suuresti opinto-ohjauksen tehostamisella. Ennen kaikkea jatko-opintoja pitäisi painottaa.

Nuoret hakijat pitäisi Mikkilän mielestä asettaa pääsykokeissa kamppailemaan paikoista keskenään.

– Ilman tutkintoa tai valmista opinto-oikeutta olevat pitäisi käsitellä pääsykokeissa omana ryhmänä. Ja ne, joilla jo on opiskelupaikka tai valmis tutkinto käsiteltäisiin pääsykokeissa omana ryhmänä, Mikkilä sanoo.

Mikkilä toivoo, että uusi hallitus lähtee ajamaan juuri tätä muutosta lakiin.

– Ja sitten vielä korkeakoulujen pitäisi ottaa se käyttöön.

Välivuodet lisäävät AMK:hon hakijoita

Pääsykoejärjestelmässä on Mikkilän mielestä muutakin parantamisen varaa.

– Kokeiden pitäisi mitata paremmin soveltuvuutta alalle. Nykyään moneen paikkaan tarvitaan kalliit valmennuskurssit, että korkea-asteen ovet avautuvat.

Joonas Mikkilän mukaan suoraan lukiosta hakee yliopistoihin hieman reilu puolet hakijoista. Ammattikorkeakouluille jää näin vajaa puolet uusista ylioppilaista.

– Mutta mitä kauemmin ylioppilastutkinnosta ehtii kulua, sitä enemmän haetaan ammattikorkeakouluihin, Mikkilä sanoo.

Katso Mari Mäkisen juttu (Seitsemän uutiset 19.7.2011)

Lue myös:

    Uusimmat