Pääsiäislammasta joudutaan tuomaan ulkomailta

Vain harvan liikkeen lihatiskistä löytyy kotimaista lampaanlihaa, vaikka kysyntää olisi etenkin näin pääsiäisen alla.

Lampaansyöjät

-Liha liikkuu paljolti suoramarkkinointikanavien kautta. Näin lampurit ovat pystyneet kasvattamaan itselleen tulevaa tuottoa, toteaa kehityspäällikkö Eino Hautakangas Maaseutukeskusten liitosta. Teurastamoiden Suomessa tuottajille maksama lampaanlihan hinta on alhaisin EU:ssa.

Lampaanlihan tuotanto ei Hautakankaan mukaan enää meillä ole puuhastelua. Viime vuosina on syntynyt voimakkaasti lammastuotantoa laajentavia yrityksiä. Kehitys on merkinnyt isoja katraita ja yksikkökoon kasvua. Myös pienteurastamoja on rakennettu eri puolille maata. Lampaanlihan tuottajat markkinoivat tuotteen usein suoraan kauppaan tai loppukäyttäjille. He tekevät myös tiivistä yhteistyötä muiden lampureiden kanssa mm. teurastuksissa, markkinoinnissa ja tuotteiden jatkojalostuksessa.

Teurastamoissamme teurastettiin viime vuonna 0,8 miljoonaa kiloa lampaanlihaa. Lisäksi oli koti- ja pienteurastusta. Maahan tuotiin 1,2 miljoonaa kiloa lampaanlihaa. Kulutus pysyi ennallaan eli Suomessa syötiin lammasta noin 400 grammaa asukasta kohti vuodessa.

Lampaanmuskeleiden aihioita tuotetaan Uudesta Seelannista

Jatkossa panostetaan entistä voimakkaammin kotimaisen lampaan lihaksikkuuden parantamiseen. Toinen kehityshanke on lampaanlihan tuotannon ympärivuotisuus. Omaa lammasrotuamme suomenlammasta käytetään sekä puhtaana rotuna että lisääntyvästi risteytyksissä.

Tänä vuonna tuodaan eläinainesta Uudesta Seelannista parantamaan lammasaineksemme lihaksikkuutta. Elävien lampaiden sijasta hankitaan spermaa ja alkioita. Ensimmäiset tuontieläinten jälkeläiset syntyvät keväällä 2001.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat