Ovatko aamuruuhkat tulevaisuudessa historiaa? Koronapandemialla selkeä vaikutus liikennemääriin: "Emme varmasti tiedä, mitä vaikutukset tulevat olemaan"

Suomalaisten liikkumisessa vilkastumisen merkkejä – näin paljon korona-aika on vaikuttanut Uudenmaan liikenteeseen 4:46
Suomalaisten liikkumisessa vilkastumisen merkkejä – näin paljon korona-aika on vaikuttanut Uudenmaan liikenteeseen

Telian liikkumistilastojen perusteella kevät ja hellittänyt epidemiatilanne on näkynyt ihmisten liikkumisen ja tehtyjen matkojen lisääntymisenä.

Kevätaurinko ja rauhoittunut epidemiatilanne on saanut ihmiset liikkeelle. 

Telian liikkumistilastojen matkojen määrä on edellisen kahden viikon aikana kasvanut lähes jokaisessa maakunnassa. 

Ainoa silmiinpistävä poikkeus on Lapin maakunta, jossa kaikkein kiireisin lomasesonki on ehtinyt päättyä ennen vertailujaksoa. 

Edellisen kahden viikon aikana, liikkuminen on lisääntynyt eniten Uudellamaalla sekä muissa suurissa maakunnissa, kuten Varsinais-Suomessa, Etelä-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla.

Vapun aikainen liikkuminen ei näy vertailussa.

Katso yllä olevalta videolta, kuinka paljon matkojen määrä nousi eri maakunnissa!

Telian liikkumistilastoissa matka on määritetty liikkumisena kahden paikan välillä. 

Matkan katsotaan päättyneen, kun ihminen on pysähtynyt yli 50 minuutiksi. Luvut kuvaavat tehtyjen matkojen määriä – tilastojen perusteella ei siis voida yksilöidä, kuinka moni ihminen on liikkunut. 

Koronapanfemia näkyy selvästi liikennemäärissä

Myös Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic on vertaillut ihmisten liikkumista vertailemalla Uudenmaan liikennemäärän kehitystä viimeisten kolmen kevään ajalta.

Vertailuvuotena on käytetty kevättä 2019, jolloin ei ollut koronapandemiaa. 

Huhtikuussa 2020 Uudellamaalla oli kahden viikon sulkutila, mikä näkyi viime vuonna rajuna liikennemäärän vähenemisenä (28,1 %). 

Myös muut koronarajoitukset näkyvät sekä vuonna 2020 että 2021 tehtyjen matkojen määrässä, kun esimerkiksi ravintolat ja kulttuurikeskukset ovat olleet suljettuina ja ihmiset ovat tehneet töitä ja käyneet koulua etänä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen. 

Finntrafficin liikenteenohjauksen yksikönpäällikkö Mika Jaatisen mukaan liikennemäärät kasvavat tavallisesti keväisin ja alkukesän aikana. 

– Koko kevään liikennemäärämuutos talvesta kohti kesää on 15–20 prosentin luokkaa, Jaatinen kertaa. 

Ero alkuvuoden ja kesän välillä on siis merkittävä – vaan ei tänäkään keväänä. 

– Merkityksellisin asia on se, että ihmiset noudattavat edelleen liikkumissuosituksia ja siksi liikennemäärä ei ole vielä palautunut ennalleen, Jaatinen toteaa.

– Olemme selkeästi edelleen pandemiavaiheessa, jolloin ihmisten liikkuminen on rajoitetumpaa. Liikennemäärien kasvu ei ole lähelläkään sitä, mitä se olisi ilman pandemiaa. 

Koronapandemia muuttaa ihmisten liikkumistottumuksia

Koronapandemia jättääkin Jaatisen mukaan suomalaisten liikkumiseen ikuisen jäljen. 

– Emme varmasti tiedä, mitä ne kaikki vaikutukset tulevat olemaan.

Vaikka liikkuminen ei olisikaan enää rajattua, yritykset ovat omaksuneet etätyön antamat mahdollisuudet. 

Kun työmatkaliikenne vähenee, myös pahimmat aamuruuhkat voivat olla historiaa. 

– Aamuliikenne on hiljaisempaa ja aamuliikenteeseen ruuhkapiikki on huomattavasti matalampi, jos ihmisten ei ole tarve mennä joka aamu esimerkiksi autolla töihin.

– Iltaliikenteessä muutos ei tule olemaan kovin suuri – jos lainkaan – sillä ihmisillä on tarve asioida ja hoitaa askareitaan, Jaatinen pohtii. 

Lue myös:

    Uusimmat