Huomenta Suomessa vierailleen SAK:n lakimies Paula Ilveskiven mukaan viimeisen parinkymmenen vuoden työoikeuden kovaan ytimeen ei ole tullut mitään merkittäviä parannuksia vaan päinvastoin heikennyksiä.
Ilveskivi nostaa esiin esimerkiksi irtisanomissuojan, johon tehtiin jo Sipilän hallituksen aikana heikennyksiä.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n työelämälinjaus -selvitys kattaa kuusi vaalikautta vuodesta 1999 alkaen. Selvityksessä tutkittiin, ovatko lakimuutokset olleet myönteisempiä työntekijä- vai työantajapuolelle.
Ilveskiven mukaan työlainsäädännön kehittäminen on ollut kohtuullisen vaatimatonta kyseisinä vuosina.
– Suurin osa uudistuksista on tullut meille EU:n direktiiveistä, jotka Suomella on ollut velvollisuus panna täytäntöön. Kaiken lisäksi direktiivin kirjattu on vain se minimi, mikä jäsenmaiden kesken on sovittu.
Ilveskivi lisää, että Suomessa omaksutussa minimilinjassa on tehty lakiin vain ne muutokset, mitkä ovat välttämättömiä velvoitteiden täyttämiseksi.
Lue myös: SAK:n kysely: Näin moni suomalainen hyväksyi hallituksen vastaisen lakkoilun – katso, mitä presidenttiehdokkaasi ajattelee
EK: Ainakin kaksi parannusta on tehty
EK:n johtaja Ilkka Oksala muistuttaa, että ainakin kaksi työntekijää hyödyttävää parannusta on tehty EK:n eriävästä mielipiteestä ja vastalauseesta huolimatta.
– Hallitus päätti jo hallitusneuvotteluissa yksityiskohtaisesti, kuinka perhevapaat uudistetaan sekä kuinka kilpailukieltosopimuksia rajoitetaan. Vaikka EK vastusti näitä uudistuksia, edellinen hallitus ajoi läpi nämä uudistukset, totesi Oksala.
Lue myös: Helmikuun lakko pysäyttää muun muassa teollisuusalueet Porvoossa ja Kokkolassa – nämä toimipaikat kuuluvat lakon piiriin
SAK:n lakimies puolestaan totesi Huomenta Suomessa, että perhevapaauudistusta on viety naisten tasa-arvon lisäämiseksi ja naisten osallistua työelämään.
– Tästä voin antaa kiitosta. Kilpailukieltosopimuksissahan on kyse siitä, että miten ihmisillä on mahdollisuus vaihtaa työpaikkaa. Tämä on hyvä työntekijöille sekä työantajille, sille se antaa työnantajille mahdollisuuden kilpailla työntekijöistä, sanoo Ilveskivi.
EK:n selvityksen mukaan reilu puolet työlainsäädännön uudistuksista on ollut työntekijöille otollisempia, noin joka kahdeksas on työnantajalle otollisempi ja noin kolmasosa on ollut vaikutuksiltaan neutraali.
– Haluamme osoittaa palkansaajille, että nyt kun kaikki on heidän mielestään menossa väärään suuntaan – nyt jos katsotaan pikkaisen taaksepäin, niin työlainsäädäntöä on meillä kehitetty pääosin työntekijämyönteisesti, perustelee Oksala.