Osa kansalaisaloitteista jäänyt eduskuntaan jumittamaan yli vuodeksi – ilotulitealoitteen käsittelyä ei ole aloitettukaan: "Korona ei voi olla tekosyy kaikkeen"

1:07
Hannele Luukkaisesta tuntuu, että aloitteet ovat eduskunnalle pakollinen paha. Tatja Jukuri kehottaa kansalaisia luomaan positiivista painetta.

Kansalaisaloitteen alulle yli vuosi sitten alulle pannut Hannele Luukkainen kritisoi aloitteiden hitaita käsittelyaikoja. 

Entinen kansanedustaja Hannele Luukkainen on pannut alulle aloitteen ilotulitteiden myynnin kieltämisestä kuluttajille. Luukkaisen mukaan vuonna 2019 marraskuussa jätetty aloite on jäänyt jumiin talousvaliokuntaan.

– Aloite on hautautunut sinne. Sen käsittelyä ei ole vielä edes aloitettu. Aloitteen jättämisen jälkeenkin on ehditty räiskiä kahtena uutenavuotena, Luukkainen sanoi Viiden jälkeen -ohjelmassa.

Luukkainen ihmettelee hitautta myös siksi, että aloite oli hänen mukaansa varsin pitkälle muotoiltu.

– Aloite on sitä muotoa, että siellä on valmiit pykälätkin olemassa. Ei tarvitsisi muuta kuin käsitellä ja viedä eduskunnan suureen saliin. 

– Korona ei käy kaikkeen tekosyyksi, Luukkainen lisää.

Vuonna 2018 huippuvuosi aloitteissa

Huippuvuonna 2018 pantiin alulle jopa yhdeksän kansalaisaloitetta, jotka onnistuivat keräämään vaadittavat 50 000 nimeä ja etenemään eduskuntaan. Yksikään vuoden 2018 aloitteista ei ole kuitenkaan toistaiseksi edennyt laiksi asti.

Tatja Jukuri on pannut alulle aloitteen psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi. Aloite sai 50 000 nimeä täyteen tällä viikolla. Jukurin mielestä aloitteet pitäisi käsitellä rivakammin.

– Voi antaa väärää viestiä kansalaisille, jos prosessi on hidas. Elämme kuitenkin demokraattisessa yhteiskunnassa. On tärkeää, että ne huomioidaan sillä tavalla, kuin kuuluu.

Kaikkiaan eduskunnassa on käsittelyssä 16 kansalaisaloitetta. Pisimpään näistä, yli puolitoista vuotta, on ollut käsittelyssä raiskauslain muuttamiseen pyrkivä Suostumus2018.

Kaikista 43:sta eduskuntaan edenneestä kansalaisaloitteesta vain kaksi on edennyt laiksi asti: tasa-arvoinen avioliittolaki sekä perheen sisäistä adoptiota helpottanut äitiyslaki. Osa 43 aloitteesta on vielä käsittelyssä.

Monet muut asiat ajavat aloitteiden edelle

Apulaispääsihteeri Timo Tuovinen eduskunnasta sanoo käsittelyn viivästyvän, koska valiokunnilla on kädet täynnä töitä.

– Säännösten mukaan valiokuntien on käsiteltävä hallituksen esitykset ja EU-asiat ennen muita asioita. Se vie valtaosan valiokuntien työajasta, Tuovinen sanoo.

Hänen mukaansa pitkä käsittelyaika voi johtua myös siitä, että aloite on osa laajempaa kokonaisuutta, jota hallitus on mahdollisesti valmistelemassa.

–Esimerkiksi raiskausta koskevassa kansalaisaloitteessa hallitus on valmistelemassa laajempaa esitystä. Todennäköisesti valiokunta käsittelee sekä aloitteen että hallituksen esityksen samaan aikaan.

Tatja Jukuri kehottaa olemaan asiassa aktiivinen myös aloitteen jättämisen jälkeen. 

– Kannustaisin niitä, jotka luotsaavat aloitteita, olemaan itse aktiivisia niin, että syntyisi vuorovaikutusta päättäjien ja kansalaisten välillä. Eli ei heitetä sitä yksistään päättäjille, vaan tehdään yhdessä töitä, Jukuri sanoi Viiden jälkeen -ohjelmassa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja