Kansalaisaloitteita on tehty tähän mennessä noin 1 050, selviää kansalaisaloite.fi-sivustosta. Niistä on toimitettu eduskuntaan 28 kappaletta, joista vain muutama on johtanut tähän mennessä lakimuutoksiin. Määrä voi piankin kasvaa, koska syksyllä käsitellään useita aloitteita.
Aloitteista on hyväksytty äitiyslaki ja tasa-arvoinen avioliittolaki. Lisäksi jotkut aloitteet ovat johtaneet lausumiin, joissa eduskunta on esimerkiksi edellyttänyt seuraavalta hallitukselta toimia asiassa.
Läpimenneiden aloitteiden määrä ei päätä huimaa. Akatemiatutkija Henrik Serup Christensen Åbo Akademista sanoo kuitenkin tutkimustensa perusteella, että ihmiset ovat usein valmiita hyväksymään aloitteiden raukeamisen, jos päättäjät ovat käsitelleet ne huolella.
– Jos näin ei tapahdu, allekirjoittajat voivat pettyä koko järjestelmään. Uskonpuute saattaa iskeä pahimmin nuoriin, jotka keräävät ensimmäisiä poliittisia kokemuksiaan.
Christensenin mielestä viime huhtikuussa vaalien alla tällainen riski ilmeni, kun eduskunta käsitteli kiireessä aloitteita. Esimerkiksi aloitteet perintö- ja lahjaverosta luopumisesta ja maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta kaatuivat jo valiokunnissa.
– Varsinkin koulutusaloite vetosi nuorempiin ihmisiin, ja moni oli pettynyt. Toisaalta hyväksytyt aloitteet ovat näyttäneet olleen suosittuja nuorten keskuudessa, mikä on antanut heille tilaisuuden tulla kuulluksi vakavasti.
Kansalaisaloitelain uudistuksessa tehtiin muutoksia, joilla halutaan esimerkiksi välttää aloitteen raukeamista vaalikauden päättyessä. Christensen toivoo, että näin voidaan välttää kiirettä käsittelyssä.