Kuntoutuspsykoterapia auttaa todennäköisemmin, jos terapiassa käyjä työskentelee ylemmissä toimihenkilötehtävissä. Myös muut tekijät vaikuttavat asiantuntijoiden mukaan siihen, millainen hyöty terapiasta on.
Mielenterveyden ongelmat ovat nykyisin yksi merkittävä sairauspoissaolojen syy, etenkin nuorten naisten keskuudessa.
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänäsen mukaan ilmiöön on olemassa useita syitä.
– Ensinnäkin taustan voi ajatella työelämästä käsin. Työtehtävät ja työpaikat eroavat aika voimakkaasti: naiset työskentelevät erilaisissa paikoissa kuin miehet, Väänänen toteaa Huomenta Suomen haastattelussa.
Esimerkiksi sosiaali- ja hoiva- sekä koululutusalalla työskentelee korostetusti naisia, ja nämä työnkuvat voivat Väänäsen mukaan resonoida psyykkiseen kuormitukseen.
– Ihmissuhdetyöt, tiukat aikataulut ja tällä hetkellä vahvasti myös työvoimapula monilla aloilla saattavat olla taustatekijöitä sille, että ei jaksetakaan enää työn tekemistä, Väänänen sanoo.
Väänäsen mukaan naisilla ja nuorilla on myös miehistä ja vanhoista työntekijöistä erottautuvia tapoja toimia oman mielen ja tunteiden hallinnan kanssa, mikä voi olla iso tekijä sairauspoissaoloissa näkyvissä eroissa.
Yksi vastaus mielenterveyden ongelmista johtuviin sairauspoissaoloihin on yhteiskunnan tukema kuntoutuspsykoterapia, mutta osa hyötyy siitä enemmän kuin toiset.
Katso yllä olevalta videolta, millaista on kuntoutuspsykoterapia ja miten sellaiseen hakeudutaan. Koko Huomenta Suomen keskustelun voit katsoa jutun lopusta löytyvältä videolta.
Lue myös: Sanna-Kaisa kirjoitti kirjan siitä, millaista terapiassa oikeasti on – tätä kaikki eivät tiedä: "Oleellinen asia siinä, että terapia toimii"
Kuka hyötyy psykoterapiasta?
Työterveyslaitoksen vanhemman asiantuntijan Sanna Selinheimon mukaan psykoterapia on keskimääräisesti vaikuttavaa oireiden hoidossa.
Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan Kelan tukema kuntoutuspsykoterapia, on yhteydessä sairauspoissaolojen vähenemiseen keskimäärin 20 prosentilla työikäisessä väestössä.
– Mutta näemme aika isoja eroja siinä, ketkä [kuntoutuspsykoterapiasta] hyötyvät esimerkiksi ammattiryhmien välillä, Selinheimo kertoo.
Riskitekijöitä sille, ettei kuntoutuspsykoterapia auta niin paljoa, ovat Selinheimon mukaan vanhempi ikä, naissukupuoli, asuminen harvaan asutulla alueella idässä tai pohjoisessa sekä alempi työntekijäasema.
– Olemme havainneet, että tällaiset tekijät yhdessä ovat yhteydessä siihen, ettei psykoterapia ole välttämättä samalla tavalla vaikuttavaa, eli henkilö ei hyödy siitä.
Kuntoutuspsykoterapia kestää keskimäärin 1–3 vuotta.
Lue myös: Masennuslääkkeiden haitat yllättivät pahasti – kolme karua tarinaa: "Olen ollut työkyvytön niistä päivistä asti"
Voiko psykoterapiasta olla haittavaikutuksia?
Työelämätutkimuksen kannalta ajateltuna kuntoutuspsykoterapia keskittyy pääsääntöisesti ihmisen ajattelutapojen ja psyyken hallintamallien muuttamiseen, Ari Väänänen toteaa.
– Ne ovat yleensä yksilökeskeisiä, pitkällä aikavälillä opittuja tapoja toimia. Voisi ajatella, että jos ongelmat ovatkin lähteneet liikkeelle työpaikalta tai vääristä uravalinnoista, olisi ehkä hyödyllisempää tarkastella jotain muita asioita kuin omia ajattelumalleja, Väänänen toteaa.
Tällaisessa tapauksessa omien toimintatapojen kyseenalaistaminen voi Väänäsen mukaan johtaa sivuraiteille oikeasta ongelmasta.
Lue myös: Tutkimus: Kelan kuntoutuspsykoterapiaan pääsyssä eriarvoisuutta sosioekonomisen aseman mukaan
Lue myös: Tällaisia ovat piilossa tehtävät eheytyshoidot: Patrick ja Jussi kertovat, kuinka heitä yritettiin "parantaa" homoudesta
Lue uusimmat lifestyle-jutut!
Katso myös: Kuntouttava psykoterapia mielenterveysongelmiin liittyvien sairauspoissaolojen hoitomuotona
9:10
Juttua muokattu 21.8. kello 14.40 asiantuntijan tarkennettua kommenttiaan: lause "Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan kuntouttavalla psykoterapialla, yhdellä psykoterapian muodoista, on koko väestön keskuudessa jopa 20 prosentin yhteys siihen, että sairauspoissaoloja on vähemmän" on korjattu muotoon "Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan Kelan tukema kuntoutuspsykoterapia, on yhteydessä sairauspoissaolojen vähenemiseen keskimäärin 20 prosentilla työikäisessä väestössä".