Etänä toteutettu lyhytterapia voi lisätä hoidon tasa-arvoa ja saatavuutta, mutta kasvokkaisia kohtaamisia ja pitkiä terapiasuhteita se ei korvaa.
Koronapandemia on kuormittanut suomalaisten mielenterveyttä, mutta samalla edesauttanut uusien keinojen löytämistä ongelmaan puuttumiseksi.
Rajoitusten myötä tehty digiloikka näkyy myös terapiapalveluissa ja etävastaanotot ovat kasvattaneet suosiotaan. Kaikki eivät välttämättä tarvitse vuosien terapiasuhdetta, vaan jo muutaman kerran lyhytterapia voi riittää.
Yksi monista etänä toteutettavia lyhytterapioita tarjoavista tahoista on Pihlajalinna. Siellä terapiamuodossa nähdään lukuisia etuja. Etäterapiassa asiakkaan on mahdollista saada apua silloin, kun huolet nousevat pintaan.
– Kun ajoissa ottaa yhteyttä ja hakeutuu hoidon pariin, vaikuttavuus on parempi, Pihlajalinnan Mielen hyvinvoinnin palvelupäällikkö Heidi Tanttu sanoo.
Etänä toteutettu terapia säästää aikaa, rahaa ja vaivaa, kun ihmisten ei tarvitse siirtyä paikasta toiseen. Samalla palvelu parantaa terapian saatavuutta harvaan asutussa maassa. Etävastaanotto sopii liikuntarajoitteisille tai sosiaalisia tilanteita pelkääville, mikä sekin parantaa tasa-arvoa.
Tantun mukaan asiakkaat kokevat tulevansa etätapaamisissa kohdatuiksi ja pärjäävänsä niiden jälkeen paremmin oireiden kanssa. Monesta tuntuu rennommalta jutella henkilökohtaisista asioista itselle sopivassa paikassa.
Lue myös: Ongelmia parisuhteessa? Tässä vaiheessa kannattaa mennä pariterapiaan
Lyhyt etäterapia sopii etenkin lieviin mielenterveysongelmiin
Pihlajalinnan etäterapia-asiakkaista useimmat kärsivät ahdistuksesta, stressistä, sosiaalisten tilanteiden pelosta, paniikkihäiriöstä, masennuksesta, mielialahäiriöistä, ihmissuhdeongelmista, unettomuudesta tai muuten kuormittavasta elämäntilanteesta.

