Etänä toteutettu lyhytterapia voi lisätä hoidon tasa-arvoa ja saatavuutta, mutta kasvokkaisia kohtaamisia ja pitkiä terapiasuhteita se ei korvaa.
Koronapandemia on kuormittanut suomalaisten mielenterveyttä, mutta samalla edesauttanut uusien keinojen löytämistä ongelmaan puuttumiseksi.
Rajoitusten myötä tehty digiloikka näkyy myös terapiapalveluissa ja etävastaanotot ovat kasvattaneet suosiotaan. Kaikki eivät välttämättä tarvitse vuosien terapiasuhdetta, vaan jo muutaman kerran lyhytterapia voi riittää.
Yksi monista etänä toteutettavia lyhytterapioita tarjoavista tahoista on Pihlajalinna. Siellä terapiamuodossa nähdään lukuisia etuja. Etäterapiassa asiakkaan on mahdollista saada apua silloin, kun huolet nousevat pintaan.
– Kun ajoissa ottaa yhteyttä ja hakeutuu hoidon pariin, vaikuttavuus on parempi, Pihlajalinnan Mielen hyvinvoinnin palvelupäällikkö Heidi Tanttu sanoo.
Etänä toteutettu terapia säästää aikaa, rahaa ja vaivaa, kun ihmisten ei tarvitse siirtyä paikasta toiseen. Samalla palvelu parantaa terapian saatavuutta harvaan asutussa maassa. Etävastaanotto sopii liikuntarajoitteisille tai sosiaalisia tilanteita pelkääville, mikä sekin parantaa tasa-arvoa.
Tantun mukaan asiakkaat kokevat tulevansa etätapaamisissa kohdatuiksi ja pärjäävänsä niiden jälkeen paremmin oireiden kanssa. Monesta tuntuu rennommalta jutella henkilökohtaisista asioista itselle sopivassa paikassa.
Lue myös: Ongelmia parisuhteessa? Tässä vaiheessa kannattaa mennä pariterapiaan
Lyhyt etäterapia sopii etenkin lieviin mielenterveysongelmiin
Pihlajalinnan etäterapia-asiakkaista useimmat kärsivät ahdistuksesta, stressistä, sosiaalisten tilanteiden pelosta, paniikkihäiriöstä, masennuksesta, mielialahäiriöistä, ihmissuhdeongelmista, unettomuudesta tai muuten kuormittavasta elämäntilanteesta.
Helsingin yliopiston dosentti Olavi Lindfors allekirjoittaa etä- ja lyhytterapian hyödyt etenkin lievistä tai keskivaikeista mielenterveyden haasteista kärsivien kohdalla.
– Suurimmalle osalle riittää kohtalaisen lyhytkin terapia, jos he riittävän ajoissa apua saavat.
Mutkikkaampiin mielenterveysongelmiin etänä toteutettu lyhytterapia yksinomaisena hoitokeinona ei välttämättä sovi.
Esimerkiksi vaikeat traumaattiset kokemukset, vaikea-asteinen masennus ja persoonallisuushäiriöt vaativat usein pidempikestoista, pääasiallisesti kasvokkain tapahtuvaa työskentelyä. Lähikontakti antaa syvemmän mahdollisuuden läsnäoloon ja turvallisuuden tunteeseen, jolloin potilaan on helpompi luottaa terapeuttiin.
Paljon on kuitenkin kyse yksilöllisistä tekijöistä. Toiset vierastavat henkilökohtaisista asioista puhumista älylaitteen välityksellä, toiset jännittävät kasvokkaisia kohtaamisia.
Lindforsin mukaan terapiamuotoa pohdittaessa tulisi tehdä perusteellinen arviointi potilaasta ja tarjota erilaisia vaihtoehtoja.
Alla olevalla videolla kerrotaan, millainen mielenterveyden häiriö epävakaa persoonallisuus on. Juttu jatkuu videon ja linkin alla.
0:28
Lue myös: Lähes kaikki kokevat elämässään jotakin kauheaa – miksi kaikki eivät traumatisoidu? Psykologi kertoo
Lääkärin kysymys laukaisi tunnereaktion
58-vuotias Sari ohjattiin etänä toteutettavaan lyhytterapiaan viime kesänä. Asian arkaluontoisuuden vuoksi hän ei esiinny jutussa omalla nimellään.
– Menin muissa asioissa lääkäriin. Hän kysyi, miten voit, ja mulla tuli itku, Sari kertoo.
Asuinkunnan ja työpaikan vaihtuminen sekä lasten muuttaminen pois kotoa olivat ajaneet keski-ikäisen naisen elämänkriisiin. Sari oli nuorempana käynyt terapiassa, muttei ollut ajatellut, että keskusteluavulle olisi nyt tilausta. Sitä kuitenkin tarjottiin, ja Sari tarttui oljenkorteen.
Hän piti kotonaan kymmenen 45 minuutin etävastaanottoa terapeutin kanssa. Arkea helpotti, kun kotoa ei tarvinnut lähteä pois, vaan terapian pystyi sijoittamaan sopivaan väliin etätyöpäivää. Toisaalta välillä jännitti, kuuleeko naapuri ohuen seinän läpi.
Loppujen lopuksi ero lähi- ja etäterapian välillä oli Sarin mukaan yllättävän vähäinen. Ratkaisujen lisäksi terapiapyrähdyksessä ehdittiin käydä läpi potilaan historiaa ja kipupisteitä.
– Kauhean tehokasta se oli. Ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa todella mietittiin niitä ratkaisuja mun ongelmiin. Terapeutilla oli hirveän voimaannuttava lähestymistapa, kun hän aina näki hyvää kaikessa, negatiivisuudesta kärsivä Sari sanoo.
– Mulla tuli aina hyvä fiilis ja usko siihen.
Ahdistaako? Kokeile 5-4-3-2-1 -metodia – katso 30 sekunnin ohje alla olevalta videolta! Juttu jatkuu videon alla.
0:30
Terapiajakson pitää riittää ongelmien käsittelyyn
Etäterapiassa kiteytetään ensimmäiseksi asiakkaan ydinongelma, Tanttu kertoo. Sitten pohditaan, miten tämä on yrittänyt ongelmaansa ratkaista ja mitkä keinot ovat tepsineet. Näin päästään jyvälle siitä, miten lähteä purkamaan vyyhtiä.
Lyhytterapiassa on 10–20 vastanottokertaa. Kun aikaa on rajallisesti, keskitytään ongelmien ratkaisuun tiiviisti.
Tarkoituksena on löytää asiakkaan kanssa käytännön keinoja, jotka ottaa osaksi arkea. Tässä ihmisen omalla toiminnalla on suuri merkitys: kotiläksyt on syytä tehdä, jotta elämässä tapahtuu toivottua muutosta.
Lindfors kertoo, että esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelosta tai masennuksesta kärsivistä runsas puolet hyötyy merkittävästi lyhyistä terapioista. Monimutkaisempien tai useiden samanaikaisten ongelmien kohdalla pitkäkestoisten terapioiden on huomattu tuottavan pysyvämpiä tuloksia.
– Olisi hyvä, että lyhytterapiaa tarjottaisiin potilaille, joille sen arvioidaan riittävän keskeisten ongelmien käsittelyyn, Lindfors sanoo
Etä- ja lyhytterapia ovat hyviä lisiä palveluvalikoimaan. Ne eivät kuitenkaan yksin ratkaise mielenterveyspalveluiden tukalaa tilannetta.
– Jos etäterapiaan ohjautuu sen takia, että mitään muuta ei ole tarjolla, niin kyllä se on monille silloin pettymys, Lindfors sanoo.
Lähiterapia on kallista, mutta ei etänä toteutettu tapaaminenkaan ilmaista ole.
Lue myös: Märehditkö mitättömyyksiä? Asiantuntijat kertovat, miten mielen vankilasta vapautuu – "Ei se kanna, jos itse ei ole herännyt"
Asiakkaan arvosana etänä toteutetulle lyhytterapialle
Sarin terapian kustansi kunta. Kymmenen etätapaamisen aikana hän teki elämäänsä arvojensa mukaisia muutoksia. Nykyään Sari asuu muualla ja on myös vaihtanut työpaikkaa.
– Kyllä mä voin nyt paremmin.
Hän ei näe tarvetta jatkohoidolle, mutta kertoo voivansa tulevaisuudessa maksaa itse vastaavasta matalan kynnyksen palvelusta, mikäli elämä alkaa taas kuormittaa eikä eteenpäin tahdo päästä.
– Jos itse alkaa junnaamaan ja pyörittämään asioita, siinä se on hyvä.
Sari antaisi lyhytterapiakokemukselleen kouluarvosanan 9.
Lue myös: Miia, 44, sairasti masennusta 30 vuoden ajan – yksi oivallus käynnisti parantumisen: "Kyllästyin siihen pahaan oloon"
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Edistääkö avantouinti mielen hyvinvointia? Alla olevalla videolla kokeneet harrastajat kertovat kokemuksistaan.
6:17