Valtiovarainministeri Lintilän mukaan puheet holtittomasta rahankäytöstä ensi vuoden budjetissa ovat yliammuttuja.
Oppositiopuolueet kokoomus ja perussuomalaiset ovat kritisoineet hallitusta sen vanhustenhoidon hoitajamitoitusta koskevasta esityksestä.
– Vanhustenhoidosta vastaavan ministerin Krista Kiurun suu kyllä käy, mutta ei lisähoitajia tällä tavalla näy. Vanhustenhoitoon tarvitaan lisää hoitajia nyt, sanoi kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen.
Kiuru on hoitajamitoituksesta vastaava SDP:n perhe- ja peruspalveluministeri.
Sosiaali- ja terveysministeriön lakiluonnoksessa torstaina esitettiin sitovaa hoitajamitoitusta vanhusten pitkäaikaiseen tehostettuun palveluasumiseen. Kymmentä hoidettavaa vanhusta kohden olisi seitsemän hoitajaa.
Lue myös: Kommentti: "Niitä odotellessa", kirjoittivat valtiovarainministeriön virkamiehet karussa talouskatsauksessaan – mitä he sitten odottavat?
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jani Mäkelä syytti hallitusta aprillipilasta. Hän sanoi, että SDP voitti vaalit lupaamalla hoitajamitoituksen, mutta nyt käytännön toteuttaminen jää seuraavalle hallitukselle.
Hoitajamitoituksen ehdottomaksi takarajaksi on esitetty 1. huhtikuuta 2023. Huhtikuun ensimmäinen päivä on aprillipäivä.
Eduskunnassa on käynnissä lähetekeskustelu, jossa puidaan ensi vuoden talousarvioesitystä.
Lisäksi lähetekeskustelussa keskustellaan talousarvioesitykseen liittyvistä budjettilakiesityksistä ja vuosia 2020–2023 koskevasta julkisen talouden suunnitelmasta.
Rinne: Budjetilla asiantuntijoiden tuki
Kokoomusta hirvittää hallituksen vastuuttomuus taloudenpidossa ja lisävelan ottaminen.
– Suurin ongelma on, että lisäpanostukset tehdään rahalla, jota ei ole. Raha otetaan lapsilta ja tulevilta sukupolvilta, Heinonen tilitti.
Hallitus antoi eilen eduskunnalle esityksensä ensi vuoden budjetiksi. Esityksessä tuloiksi arvioidaan 55,6 miljardia euroa ja määrärahoiksi esitetään 57,6 miljardia.
Budjettiesitys on siten kaksi miljardia euroa alijäämäinen. Valtionvelan ennakoidaan nousevan 109 miljardiin euroon.
Myös hallituksen työllisyystavoitetta arvosteltiin eri suunnilta oppositiota.
– Mitkä ovat hallituksen keinot päästä 75 prosentin työllisyystavoitteeseen? Listalla ei ole konkreettisia lisätoimia, kommentoi esimerkiksi Mäkelä hallituksen työllistämistoimia.
Lue lisää: Vanhustenhoidon hoitajamitoitus kuumentaa eduskuntaa budjettikeskustelussa
Oppositio myös muistutti hallitusta siitä, että työllisyystavoite on jo nyt karkaamassa käsistä, kun talouden suhdanne on heikentynyt.
Eilen valtiovarainministeriö julkaisi uuden talousennusteensa. Se laskee, että nykyisellä perusuralla työllisyys nousee vain 73,1 prosenttiin vuonna 2023. Hallituksen tavoite on 75 prosenttia.
Valtiovarainministeriön ennusteen valossa työllisyyden ennustettua nopeampi nousu ei ole mahdollista ilman talouden ennustettua nopeampaa kasvua.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että työllisyyteen ei kuitenkaan ole luvassa suurta vetoapua talouskasvusta.
Pääministeri Antti Rinne (sd.) puolusti budjettia sanomalla, että se sopii asiantuntijoiden mukaan heikentyneeseen talousnäkymään hyvin. Rinteen mukaan valtiovarainministeriön keskeiset virkamiehet tukevat sitä.
Lue lisäksi: Kokoomuspoliitikot vuosivat talouslukuja someen ennen niiden julkistamista – valtiovarainministerin viestintäjohtaja: "Tämä on poikkeuksellista"
Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi, että puheet holtittomasta rahankäytöstä ovat yliammuttuja.
Hän kuitenkin myönsi, että budjetin tekeminen on erityisen hankalaa, koska kansainvälisen talouden kehityksen ennustettavuus on huono esimerkiksi käynnissä olevien kauppasotien ja brexitin vuoksi.
– Budjetin tekemisestä nämä tekevät entistä haastavampaa.
Hän moittii oppositiota siitä, ettei siltä puolelta ole kuulunut säästökohteita.
Lähetekeskustelua budjetista käydään eduskunnassa koko viikko. Sen jälkeen se siirtyy valiokuntien käsiteltäväksi. Eduskunta hyväksyy talousarvioesityksen vuodenvaihteeseen mennessä.