Eduskunta aloitti tänään keskustelun vuoden 2019 budjetista. Koko viikon kestävä budjetin käsittely päättää eduskunnan syysistuntokauden, ja eduskunta äänestää voimaan valtion ensi vuoden budjetti tällä viikolla.
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Kalli (kesk.) avasi budjettikeskustelun toteamalla, että talousarvio ensi vuodelle varmistaa kasvua.
Kalli muistutti, että valtiovarainministeriön tuoreen ennusteen mukaan talous kasvaa noin 1,5 prosenttia ensi vuonna ja hidastuu siitä seuraavien vuosien aikana. Valtiovarainvaliokunnassa hallituksella on enemmistön ja valiokunnan mietinnössä kiitettiin hallituksen tekemää politiikkaa.
– Työllisyys on kehittynyt hyvin, ja työpaikkoja tullut lisää jonka seurauksena 72 prosentin työllisyystavoite täyttynee, Kalli totesi.
Kalli muistutti, että hyvästä suhdanteesta huolimatta julkisen talouden tila huononee.
"Hallitus jättää vastuun ensi vaalikaudelle"
Rakenteellisia uudistuksia pitää tehdä ensi vaalikaudella.
Ensi vuoden budjetti on 1,6 miljoonaa euroa alijäämäinen, ja tämän kattamiseksi otetaan lisävelkaa. Eilen hallitus kertoi vähentävänsä valtion velkaa vajaalla miljardilla.
Kokoomuksen Timo Heinonen peräänkuulutti vastuullisuutta kaikilta eduskuntapuolueilta.
– Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi, että ainakaan merkittäviin menolisäyksiin ei ole varaa ensi vaalikaudella. Velkaantuminen on saatava loppumaan, ja valtiontalous vahvemmalle pohjalle ennen seuraavaa laskusuhdannetta, sanoi Heinonen.
Suurimman oppositiopuolueen SDP:n kansanedustajan Timo Harakan mukaan ensi vuoden budjetti on "väsynyt." Harakka haukkui hallitusta siitä, että se ei ole kyennyt tekemään tarvittavia uudistuksia.
– On surkeaa, että hallitus jättää kaiken vastuun seuraavalle hallitukselle. Tiedetään, että seuraavina vuosikymmeninä työvoima supistuu ja hoivatarve kasvaa. Tämänhetkinen hallitus lupasi poistaa 10 miljardin euron kestävyysvajeen – kahdeksan miljardia jäi huonoksi perinnöksi, Harakka totesi.
Kritiikkiä maahanmuutto- ja ilmastopolitiikasta sekä eriarvoistamisesta
Perussuomalaiset kritisoi hallitusta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta.
Vihreiden Pekka Haavisto taas peräänkuulutti lisää ilmastopolitiikka ensi vuoden budjetissa.
– Kansainvälinen tiedeyhteisö vaatii kaikilta kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa, mutta Suomen hallitus ei vastaa tähän huutoon. Hallitus on kyvytön turvaamaan nielumme, ajamaan fossiilituet alas ja uudistamaan taloutemme, Haavisto sanoi.
Vasemmistoliiton Kari Uotila totesi, että vasemmiston varjobudjetti pienentää tuloeroja, kun taas hallituksen budjettiesitys kasvattaa niitä.
RKP haluaa tehdä Suomesta lapsiystävällinen panostamalla muun muassa koulutukseen.
– On mahdollista tehdä vastuullista talouspolitiikkaa ilman massiivisia ja lyhytnäköisiä leikkauksia koulutukseen, opintotukeen ja kehitysyhteistyöhön, sanoi Thomas Blomqvist (RKP).
Kristillisdemokraatit kiittivät hallitusta siitä, että velkakierre näyttää kääntyvän. Mutta KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman muistutti, että nyt vaaditaan toimenpiteitä heikentyneen talouskasvun takia.
"Kaunein vaalilupaus on, että velkaantuminen pysäytetään"
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) totesi että osittain hallituksen toimista on saatu 115 000 työpaikkaa lisää, ja velkaantuminen taitettua.
Mutta muistutti samalla, että pitää toimia vastuullisesti tulevaisuudessa.
Orpo totesi, että ei ole varaa peruuttaa päätöksiä, ei löysätä finanssipolitiikkaa, eikä antaa vaalilupauksia.
– Kaunein vaalilupaus on se, että myös velkaantuminen pysäytetään ensi vaalikaudella, Orpo sanoi.
Oppositiopuolueet esittivät epäluottamuslauseen hallitukselle.