Opiskelijat halutaan töihin ennen maisteriopintoja

Helsingin yliopiston päärakennus (Lehtikuva)
Suomen yliopistoista kolmetoista vastustaa ja seitsemän kannattaa ehdotusta. Kuvassa Helsingin yliopisto. MTV3/Lehtikuva

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Tulevaisuuden yliopisto-opiskelijat tekisivät ensin kandidaatin tutkinnon, menisivät sitten muutamaksi vuodeksi oman alansa töihin ja palaisivat sen jälkeen yliopistoon lukemaan itsensä maistereiksi. Tällaisesta haaveilee Korkeakoulujen arviointineuvoston työryhmä, joka on arvioinut tutkinnonuudistuksen onnistumista.

    Tällä hetkellä kandidaatin papereilla ei kuitenkaan työllisty kovin hyvin. Työryhmän puheenjohtajan Jari Niemelän mukaan kandidaatin tutkintoja tulisi muuttaa niin, että ne antaisivat nykyistä paremmat valmiudet työelämään.

    Työryhmä muuttaisi kandidaatin opintoja myös nykyistä yleisluontoisemmiksi, jotta opiskelijalla olisi paremmat mahdollisuudet vaihtaa opiskelualaa tai yliopistoa. Niemelän mielestä yleisluontoisuustavoite ei ole ristiriidassa työllistymistavoitteen kanssa. Hän uskoo, että yliopistossa voi oppia yleisiä työelämävalmiuksia, mutta tarkempi syventyminen tietyn alan työhön tapahtuu vasta töissä.

    Myös opetusministeri Henna Virkkusen (kok.) mielestä kandidaatin tutkintoa olisi hyvä kehittää paremmin työelämään valmistavaksi. Hänen mielestään korkeakoulutusta ei kuitenkaan ole tarvetta kehittää siihen suuntaan, että opiskelijoiden olisi nykyistä helpompi käydä töissä kandin- ja maisterinopintojen välissä.

    Erillinen maisterihaku ei saa kannatusta

    Työryhmä ehdottaa myös, että yliopisto-opiskelijoille myönnettäisiin aluksi oikeus pelkän kandidaatin tutkinnon suorittamiseen. Maisterin tutkinto-oikeutta he joutuisivat hakemaan myöhemmin erikseen. Niemelä korostaa, että hakuprosessin tulisi olla joustava ja kevyt.

    Opetusministeri Virkkunen ei lämpene ehdotukselle. Hänen mielestään on tärkeää, että yliopisto-opinnot tähtäävät jatkossakin maisterin tutkintoon, ja että tämän osoituksena oikeus maisterin tutkinnon suorittamiseen annetaan heti opintojen alkaessa.

    Ehdotusta vastustaa kolmetoista yliopistoa ja kannattaa seitsemän. Vastustajat pelkäävät, että uudistus lisäisi byrokratiaa, toisi opintoihin tyhjäkäyntiä ja heikentäisi maisteriksi haluavien opiskelijoiden motivaatiota.

    Myös Suomen ylioppilaskuntien liitto vastustaa erillistä maisterihakua. Se huomauttaa, että jos opiskeluaikoja halutaan lyhentää, on tuskin mielekästä asettaa uusia hallinnollisia esteitä opintojen etenemiselle.

    (MTV3 - STT)

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •