Työsuojeluvaltuutettu kertoo, mikä opettajia huolestuttaa Vantaan kouluampumisen jälkipuinnissa.
Opettajakunnassa pelätään, että keskustelu Vantaan kouluampumisen jälkeen kääntyy siihen, että yksittäinen koulu tai Suomen koulujärjestelmä on tehnyt liian vähän ja, että koulua tai kouluja ruvetaan syyllistämään, kertoo pitkäaikainen Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n työsuojeluvaltuutettu Pasi Töytäri.
– Väitän, että Suomessa ei ole mitään muuta instituutiota, jossa puututtaisiin koulukiusaamisen kitkemiseen niin paljon kuin kouluissa ja päiväkodeissa. Koulukiusaamisenkin äärisyy voi olla jossain muualla kuin koulussa, Töytäri toteaa.
Poliisi on kertonut, että Vantaan epäilty kouluampuja on sanonut tulleensa kiusatuksi koulussa. MTV:n tietojen mukaan epäilty myös huusi kiusaamisesta ampuessaan luokassa.
Töytäri ei kuitenkaan pidä siitä, että puhutaan koulukiusaamisesta. Hän puhuu mieluummin kiusaamisesta, joka tapahtuu koulussa ja on usein alkanut esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai muuten vapaa-ajalla.
Opettajat ovat myös huolissaan siitä, että Vantaan tapausta aletaan kopioida muissakin kouluissa, Töytäri kertoo. Poliisi tiedotti keskiviikkona, että se oli saanut päivän aikana useita koulu-uhkauksia, jotka osoittautuivat onneksi kuitenkin perättömiksi.
Opettajia koulutetaan jatkuvasti
Koulujen ja kaupunkien väkivallan hallintamallit antavat kouluille jo ohjeita erilaisiin tilanteisiin, esimerkiksi jos luokkatilanteessa kokee väkivallan uhkaa.
Opettajille järjestetään myös koulutuksia, joissa käydään erilaisia tilanteita ja niissä toimimista läpi.
– Tyypillisesti esimerkiksi on koulutuksia siihen, miten erilaisissa väkivaltatilanteissa voidaan oppilasta fyysisesti rajata ja miten se tapahtuu oikealla tavalla ja turvallisesti.
10:04
Kiusaaminen yleistyy - miten sitä kitketään? Haastattelussa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen sekä opettaja ja tietokirjailija Merja Rastas.
Töytäri nostaa esiin, että opettajien toistuva koulutus ja ajantasaiset ohjeet tilanteissa toimimiseen ovat tärkeitä asioita kouluympäristössä, jotta myös tietous käytännöistä tulee laajempaan tietoisuuteen.
Töytäri sanoo, että vaikka tilanteisiin varaudutaan, se ei tarkoita sitä, että väkivallan määrä kouluissa olisi lisääntynyt.
– Erilaisten ongelmien kanssa painivien koululaisten määrä ei välttämättä ole lisääntynyt, mutta ehkä se on lisääntynyt, että lapset eivät oikein pysty hallitsemaan tunteitaan. Tämä koskettaa varsinkin lapsia, jotka tarvitsevat jo muutenkin jotain erityistä tukea, Töytäri sanoo.
Opetushallitus on ohjeistanut kouluja puhumaan Vantaan ampumatapauksesta kouluissa ikätasoisesti. Myös Töytäri pitää tärkeänä, että asiasta puhutaan kouluissa. Koululuokan kanssa puhuminen voi tarjota oppilaille myös vertaistukea.
– Jos oppilailla on tarve puhua asiasta, heille on hyvä tarjota siihen mahdollisuus. Koulu on hyvä paikka, koska opettaja pystyy ohjaamaan keskustelua ja rauhoittamaan sitä tarvittaessa. Opettaja pystyy myös muistuttamaan medialukutaidosta sekä ampumaan alas esimerkiksi sosiaalisessa mediassa liikkuvia huhuja.
Lue myös: Näin eri koulujen käytännöt eroavat Vantaan tapauksen käsittelyssä
Työyhteisö on tärkeä
Työyhteisön tuki on suurin voimavara, jolla opettajat selviävät psyykkisesti vaikeista tilanteista, kertoo Töytäri.
– Työpaikkakyselyissä nousee joka kerta tärkeimmäksi voimavaraksi hyvä työporukka ja työyhteisö, joten uskon, että tässäkin tapauksessa sillä on iso merkitys. Myös esihenkilön eli koulun rehtorin toiminta tällaisissa tilanteissa on tärkeää. Aamupalavereissa ympäri Suomen on varmasti käyty läpi, miten näistä asioista on hyvä puhua koululaisten kanssa, Töytäri kertoo.
– Toivotaan, että tapaukselle ja tämän lapsen toimintaan löytyisi joku rationaalinen selitys, Töytäri sanoo.