Opas kitkee ulkomaisen rakennustyövoiman käytön ongelmia

Saksassa jopa yli puolet rakennusalasta pyörii harmailla markkinoilla ja pahimmillaan laittomuuksia arvioidaan löytyvän yhdeksässä työmaatarkastuksessa kymmenestä. Jotta tällaiset kauhukuvat eivät toteutuisi Suomessa, SAK:lainen Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus ovat laatineet yhteisen oppaan siitä, miten ulkomaisen työvoiman käyttö hoituu laillisesti.

"Rautalankaversiostakin" tuli 18-sivuinen kirjanen, sillä ohjeet poikkeavat osin sen mukaan, tuleeko ulkomaalainen työvoima vanhasta EU- tai Eta-maasta, uudesta EU-maasta tai näiden ulkopuolisesta maasta.
Rakennusliiton II puheenjohtajan Kyösti Suokkaan mukaan keskeistä on, miten hyvin suurimmat rakennusyritykset ja rakennuttajat sitoutuvat ohjeita ja yhteisiä pelisääntöjä noudattamaan.

- Jos ammattimainen rakennuttaja tai rakentaja ei ole opasta hankkinut ja uhrannut tuntia sen lukemiseen, se osoittaa, ettei asioita ole haluttukaan selvittää, hän sanoi oppaan julkistamistilaisuudessa Helsingissä.

Työnantajapuolella harmitellaan kahden vuoden siirtymäkauden uusien EU-maiden työvoiman liikkuvuudelle tietävän sitä, että esimerkiksi virolaisia on hankala palkata suoraan suomalaisen työnantajan leipiin. Helpotusta tulisi, jos edes tarvittavat työntekijän oleskeluluvat saataisiin viivyttelemättä.

- Muussa tapauksessa ulkomaisen työvoiman käyttö kanavoituu vuokrausyrityksiin, sillä palvelutoimintaa työvoiman vapaan liikkuvuuden siirtymäsäännökset eivät rajoita, Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Terho Salo varoitti.

Rakennusalan työehtosopimukseen on tosin kirjattu, ettei vuokratyövoimaa saa käyttää kuin ruuhkahuipuissa ja muissa poikkeustilanteissa. Mahdollisia lupaongelmia voidaankin ratkoa myös ulkomaisten aliurakoitsijoiden kautta.

Työehdot sopimuksiin

Suokkaan mukaan on lähinnä työmarkkinajärjestöjen käsissä, miten hyvin ulkomaalaisten käyttö pysyy hallinnassa.

- Keinoja kyllä löytyy, kunhan on aitoa tahtoa. Ennen EU:n itälaajenemista tehdyt lainmuutokset jäivät lähinnä kosmeettisiksi, hän kuvasi.

- Rakentaminen ei ole koskaan ollut täysin puhtoista elinkeinotoimintaa eikä se tälläkään oppaalla sellaiseksi muutu. Meillä ollaan kuitenkin kaukana Saksan tilanteesta: työmaatarkastuksissa puhtaat paperit saataisiin ehkä 90 prosentissa käynneistä, Suokas vertasi.

Kirjasessa mm. opastetaan liittämään aliurakkasopimukseen ja työvoiman vuokrausta koskevaan sopimukseen ehto, jossa aliurakoitsija tai vuokrausfirma sitoutuu noudattamaan alan yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä.

Aliurakoitsija kannattaa myös velvoittaa antamaan tarvittaessa tiedot työntekijöille maksetuista palkoista ja niiden perusteista. Ehtoja rikkovan urakkasopimus voitaisiin purkaa.

Eniten ulkomaisia työntekijöitä käytetään talotekniikka-alalla, talonrakennuksessa vähemmän. Ulkomaalaisten käyttö myös keskittyy eteläiseen Suomeen - Helsingistä on löytynyt sellaisiakin rakennustyömaita, joilla ei ole ollut yhtään suomalaista työntekijää.

(MTV3-STT)