Onko tässä Suomen yleisurheilun uusi menestyslaji? Peräti neljä naista saavuttanut EM-rajan: "Huomio pyörinyt naisaitureiden ympärillä"

Suomalaisen seitsenottelun keihäänkärki oli viime kaudella tamperelainen Maria Huntington. Huntington otteli Lappeenrannan Kalevan kisoissa Suomen mestaruuden tuloksella 6339, jolla oli viime kauden Euroopan tilaston yhdeksäs. Dohan MM-kilpailuissa vatsavaivat pilasivat Huntingtonin ottelun, mutta muuten kausi oli suuri menestys, kuten muillakin suomalaisilla.

– Hauskaa, että kaikki satuimme menemään samana vuonna ison harppauksen eteenpäin, Huntington sanoo.

Kesäkuussa universiadit Napolissa voittanut Miia Sillman paransi viime kaudella ennätystään lähes 400 pisteellä lukemiin 6209. Jutta Heikkisen ennätys kirjataan Kalevan kisojen jälkeen pistein 5952 ja Hertta Heikkisen 5926. Molempien ennätykset paranivat edelliskaudesta reilut 150 pistettä. 

LUE MYÖS: Maria Huntington, 23, käänsi rajun olympiauutisen edukseen: "Voin tapella kärkisijoista"

Kun tulosraja Pariisin EM-kilpailuihin on 5850 pistettä, on Suomella neljä vaatimukset täyttävää ottelijaa, joista valita kisaedustajat. Vastaava tason laajuutta ei ole nähty edes 1990-luvun alkuvuosina, kun lajin soihtua kantoivat Satu Ruotsalainen, Tiina Rättyä, Ragne Kytölä ja Helle Aro. 

Huntington toivoo, että lajin nousu huomattaisiin.

– Se on vähän harmi, että asiaa ei ole tuotu hirveän paljon esille. Naisaiturit ovat tehneet kovaa tulosta, ja se (huomio) on pyörinyt heidän ympärillään. Ei ole varmaan missään muussa lajissa ollut neljää edustajaa tyrkyllä kisoihin, kaikki ovat tehneet aika kovia tuloksia. Toivottavasti ensi kaudella huomioidaan sitäkin enemmän.

Hyvä yhteishenki ajaa eteenpäin

Huntington sanoo kovatasoisen ottelijanelikon potkivan toisiaan eteenpäin kohti huipputuloksia. Kaikki lähtee hyvästä yhteishengestä. Tietoja vaihdetaan Tampereen Pyrinnön Huntingtonin ja Sillmanin ja Joensuun Katajan Heikkisten välillä tiuhaan.

– Olemme treenanneet paljon yhdessä. Me ja valmentajat kyselemme paljon, miten toiset treenaavat ja kannustamme toisiamme paljon. Ottelijoilla on vähän erilainen henki kuin monissa muissa lajeissa. Kannustamme toisiamme, eikä toisen menestys ei ole pois toiselta, vaan siitä motivoidutaan lisää. 

Juttu jatkuu kuvan alla. 

Kolmen seitsenottelijan lähettäminen yleisurheilun arvokisoihin ei ole mikään itsestäänselvyys suomalaisessa yleisurheilussa. Edellisen kerran temppu onnistui vuonna 2006 Göteborgin EM-kisoissa. Nyt kisoihin on kolmelle paikalle tyrkyllä siis jopa neljä urheilijaa. 

– Ihan huikeaa, sehän on paras mahdollinen tilanne, että meitä on siellä kolme edustamassa. Meille on toisistamme vain hyötyä kentällä. On aina kiva, kun on kansainvälisissä kisoissa muita suomalaisia.

Huntington myöntää, että hyvästä hengestä huolimatta myös kilpailu on kovaa.

– Jokainen haluaa olla paras. Meillä on kuitenkin monta lajia, kun kaikilla on omat vahvuutensa, joku voittaa aina jonkun lajin. Siksi varmaan pystymme kannustaan toisiamme.

Suomen ennätys kauden ehdoton tavoite

Huntington paransi viime kaudella ennätystään lähes 500 pisteellä, ja Lappeenrannan Kalevan kisoissa syntyneet ennätyspisteet 6339 nostivat hänet Suomen kaikkien aikojen tilastossa kolmanneksi. Edelle jäivät vain Suomen ennätyksen 6404 vuonna 1991 otellut Satu Ruotsalainen ja Tiia Hautala. 

Ainakin toistaiseksi, sillä Huntington lähtee alkavaan kauteen kovin tavoittein. Tavoitteisiin kuuluu ainakin tulos, jolla 29-vuotias Suomen ennätys siirtyy hänen hallintaansa. Ehkä enemmänkin.

– Totta kai Suomen ennätys on ehdoton tavoite. Uskon, että siihen on täydet mahdollisuudet, Huntington sanoo, mutta muistuttaa seitsenottelun vaativuudesta.

– Vaikka olisi 6600 pisteen kunnossa, on eri asia pystyykö tekemään sen ottelun. Lähdetään siitä, että Suomen ennätys rikotaan ja katsotaan sitten. 

Juttu jatkuu kuvan alla. 

Tavoitteille antaa katetta hyvin mennyt harjoituskausi. Edellisenä talvena Huntington kärsi pitkään loukkaantumisista, mutta nyt harjoittelu on onnistunut terveenä.

– Fyysiset ominaisuudet ovat menneet eteenpäin. Kaikki on hyvällä tolalla.

Huntington kertoo juosseensa paljon harjoituksissa ja pyrkineensä sitä kautta parantamaan eri lajeja. Lisäksi erityistä huomiota on kohdistettu heittolajeihin, joita Huntington kutsuu ottelunsa akilleen kantapääksi.

Keihäänheitossa Huntington on saanut apua lajin todelliselta huipulta, sillä MM- ja olympiafinaalissa heittänyt Matti Närhi on käynyt seuraamassa harjoittelua. Huntington on ollut tyytyväinen Närhen oppeihin.

– Tarpeeksi yksinkertaisesti on lähdetty liikkeelle. Ensin lähdettiin liikkuvuudesta, ihan perus heittämistä. Ei katsota mitään pikkusormen asentoja. Ottelijoilla on niin, että liian tarkasti ei voi jokaisessa lajissa mennä, aika ei riitä muuten.

Vaikka ottelija tavoittelee kehitystä jokaisella osa-alueella, odottaa Huntington pistesarakkeen kasvavan etenkin juuri heittolajeissa.

– Sieltä saisi ne helpoimmat pisteet. Muissa lajeissa alkaa olla niin, että ei sieltä enää mitään satoja pisteitä tule. Heittolajit ovat sellaisia, mistä ne helpoiten saisi.

EM-kisat kesän päätähtäin

Tokion kesäolympialaisten peruuntuminen varmistui viimeistään tiistaina, kun Japanin pääministeri Shinzo Abe ilmoitti kisojen siirtyvän vuodella koronaviruksen takia. Huntington sanoo päätöksen olleen odotettu.

– Nyt on vuosi enemmän aikaa valmistautua. Tuli enemmän sellainen fiilis, että ensi vuonna voin olla siellä tappelemassa kärkisijoista, Huntington sanoo.

– Ainahan sitä haluaisi voittaa olympiamitalin. Mistä sitä tietää, mutta se ei välttämättä ole ajankohtainen vielä ensi vuonna. Jos pääsisi kamppailemaan pistesijoista, esimerkiksi sinne lähelle viiden joukkoa, se olisi kova juttu. Seuraavissa (olympialaisissa) sitten jo toivottavasti kamppailen mitaleista.

Kesän olympialaisten peruuntumisen myötä kesän päätähtäin siirtyi noin kuukauden verran eteenpäin. Pariisin EM-kilpailut elo-syyskuun vaihteessa ovat ainakin vielä kilpailukalenterissa. Pariisissa Huntingtonin tavoitteena on olympiarajan 6420 pistettä rikkominen, mikä tarkoittaisi samalla Suomen ennätystä.